Tietoa ja tukea vapaaehtoisille

Ruoka-avun pikaopas antaa sinulle vähimmäistiedot, joita tarvitset Punaisen Ristin ruoka-avun vapaaehtoisena. Kun olet perehtynyt oppaan sisältöön, voit toimia esimerkiksi ruoka-avun pop-up-vapaaehtoisena tai muissa tehtävissä, jotka eivät vaadi erityisosaamista. 

Vapaaehtoiseksi ruoka-aputoimintaan -perehdytysopas antaa kattavasti tietoa ruoka-aputoiminnasta ja opastaa toiminnan järjestämisessä. Oppaan ovat laatineet Suomen Punainen Risti ja Kirkkopalvelut ry. 

Ruoka-avun aloittamista suunnitellessa ottakaa huomioon ainakin nämä asiat:

1 Yhteistyömahdollisuudet ja paikallinen tarve toiminnalle

• Kartoittakaa ruoka-avun alueellista tilannetta, avuntarvitsijoiden määrää sekä ruoka-apua järjestäviä toimijoita (järjestöt, yhdistykset, seurakunnat jne.) 
• Selvittäkää, onko jakelussa mahdollista tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyksiä ja saadaan jaettua resursseja ja voimavaroja, mikä hyödyttää avunhakijoita. Yhteistyötä voidaan tehdä jakelun lisäksi muillakin tavoin. Lue vinkit täältä.
• Selvittäkää muiden toimijoiden ruoka-aputapahtumien ajankohdat, jotta vältytte päällekkäisyyksiltä.

2 Ruoka-apuohje: toiminnan rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

• Perehtykää Ruokaviraston ruoka-apuohjeeseen, jota tulee noudattaa ruoka-aputoiminnassa. 
• Rekisteröikää ruoka-aputoiminta kunnan elintarvikevalvontayksikköön. Rekisteröinti tulee tehdä vähintään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Rekisteröinti tehdään joko ympäristöterveydenhuollon sähköisen ilmoituspalvelu ilpan kautta tai ottamalla yhteyttä oman kunnan elintarvikevalvontaan: yhteystiedot elintarvikevalvontayksiköihin. 
• Laatikaa omavalvontasuunnitelma ennen ruoka-aputoiminnan aloittamista. Se auttaa ruoka-aputoimintaan liittyvien riskien hallinnassa. 
• Sekä ruoka-aputoiminnan rekisteröinnistä että omavalvontasuunnitelman laatimisesta löydät lisätietoa Ruokaviraston ruoka-apuohjeesta. 

3 Ruoan saatavuus, kuljetus ja säilytys

• Ruoan saatavuus: Kartoittakaa ja sopikaa yhteistyöstä elintarvikealan toimijoiden, kuten kauppojen ja keskuskeittiöiden kanssa. Hyödyntäkää hävikkiä ja sopikaa hävikkilahjoitusten vastaanotosta. Voitte sopia esimerkiksi kauppojen hävikin tai koulujen ylijäämäruoan käytöstä. Tehkää yhteisymmärryssopimus elintarvikkeiden lahjoittajan kanssa. Valmiita esimerkkipohjia löydät Vapaaehtoiseksi ruoka-apuun! -perehdytysoppaasta. 
• Ruoan kuljetus: Kartoittakaa auton ja kylmälaukkujen käyttömahdollisuudet sekä mahdolliset yhteistyökumppanit ruoan kuljetukseen. 
• Ruoan säilytys: Kartoittakaa käytössä olevat tilat ja kylmäsäilytysmahdollisuudet. Huomioikaa tilan saavutettavuus ja toimivuus sekä puhtaanapito. Varmistakaa, että tilassa on kylmälaitteet ja lämpömittarit ruoan säilymisen takaamiseksi ja lämpötilojen seuraamiseksi. 

4 Ruoka-aputoiminnan muoto ja vapaaehtoisten määrä 

• Sopikaa ruoka-aputoiminnan muodosta. Ruoka-aputoiminta voi olla monennäköistä: koulujen ylijäämäruoan jakelua, yhteisöllisiä ruokailuja, yhteiskokkailuja, pop up -jakeluita, soppatykki-ruokailuja jne. 
• Huomioikaa vapaaehtoisten ajalliset mahdollisuudet ja osaaminen. Nimetkää ruoka-apuun vastuuvapaaehtoinen. Vastuuvapaaehtoisen tulee saada perehdytys tehtävään. Myös muiden vapaaehtoisten tulee saada tehtävään tarvittava koulutus ja tuki. Ruoka-avun pelisäännöt tulee käydä läpi myös yhteistyötahojen kanssa. 
• Ruoka-avun ohessa on hyvä tarjota myös muuta tukea ja apua. Oheistoimintoihin osallistuminen on kuitenkin aina vapaaehtoista, eikä edellytys ruoka-avun saamiselle. Löydät vinkkejä oheistoimintoihin tältä sivulta Vinkit monimuotoiseen ruoka-aputoimintaan -valikosta. 

5 Ruoka-aputapahtumista tiedottaminen 

• Tiedottakaa ruoka-aputapahtumasta kohderyhmälle ruoka-apu.fi -sivustolla.
• Lisäksi voitte ilmoittaa tapahtumista paikallisesti esimerkiksi mallipohjaa hyödyntäen.
• Tiedottakaa ruoka-aputapahtumista myös sidosryhmiä, kuten kuntia. 

Ruoka-aputoiminnan järjestäminen onnistuu ilman suurempaa byrokratiaa. Ruoka-avun järjestäjän täytyy kuitenkin vastata siitä, että ruoka on syötäväksi kelpaavaa.

Hygieniapassi tarvitaan helposti pilaantuvia ja pakkaamattomia elintarvikkeita käsiteltäessä

Hygieniapassin hankkimalla saat tietoa mm. kylmä- ja kuumaketjujen tärkeydestä. Hygieniapassi täytyy olla suoritettuna, mikäli vapaaehtoinen osallistuu ruoan valmistukseen tai käsittelee helposti pilaantuvia ja pakkaamattomia elintarvikkeita, kuten leikkeleitä, lihaa ja kalaa tai kuorii, pilkkoo ja pakkaa kasviksia. 

Lue lisää hygieniapassista täältä. 

Noudatamme Ruokaviraston ruoka-apuohjetta

Ruoka-aputoiminnassa noudatetaan Ruokaviraston ruoka-apu-ohjetta (2025). Ohje löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta tai voit ladata ohjeen tiedostona:

Ruokaviraston ruoka-apuohje 2025.pdf

Ruoka-apuohjeen mukaisesti ruoka-apua jakavan osaston tulee tehdä omavalvontasuunnitelma.

Kaikista Punaisen Ristin ruoka-aputapahtumista tiedotetaan Ruoka-apu.fi -verkkosivustolla. Lisäksi ruoka-aputapahtumista voidaan tiedottaa paikallisesti. Apuna voi käyttää alta löytyvää ilmoituspohjaa. 

Ohje ilmoituksen tekemiseen Ruoka-apu.fi -sivustolle

Ruoka-avun ilmoituspohja paikallista tiedottamista varten

Haastavissa tilanteissa toimiminen 

Moni ruoka-avun kävijä on hyvin haastavassa tilanteessa, mikä voi aiheuttaa vaikeita tunteita ja tilanteita myös vapaaehtoiselle. Näissä tilanteissa on tärkeä muistaa, että 

1. Vapaaehtoinen ei ole ammattiauttaja, vaan vapaaehtoisena toimitaan tavallisen ihmisen taidoin. Vapaaehtoisen tehtävänä ei ole ratkaista ongelmaa. 
2. Olemalla läsnä, kuuntelemalla sekä kohtaamalla myötätuntoisesti vapaaehtoinen pystyy tukemaan ruoka-avun kävijää. Tämä riittää. 
3. Jos vapaaehtoinen kokee, että asiakas tarvitsee enemmän tukea kuin ruoka-aputoiminnan kautta voidaan antaa, kannattaa asia ottaa puheeksi ruoka-avun hakijan kanssa ja ohjata häntä avun piiriin.
4. Mikäli keskustelu tai ohjaus ei tunnu riittävältä, kannattaa asiasta keskustella osaston tai piirin ruoka-apuvastaavan kanssa. 

Mikäli sinulla herää lastensuojelullinen huoli ruoka-aputoiminnassa, löydät toimintaohjeita täältä.

Fiiliskierros jaksamisen tukena 

Fiiliskierros on yksinkertainen, rutiininomainen tapa huolehtia toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten jaksamisesta. Fiiliskierroksen toimintamallissa kerrotaan, miten fiiliskerros toteutetaan jokaisen toimintakerran jälkeen ja miten sillä tuetaan vapaaehtoisten palautumista. Lisäksi materiaalissa ohjeistetaan, miten ja milloin on aika hakea lisätukea. 

Fiiliskierros sopii kaikille, jotka toimivat vapaaehtoistehtävissä. Myös ruoka-avun vapaaehtoisia kannustetaan tekemään fiiliskierroksesta tapa. Erityisesti vastuuvapaaehtoisia kannustetaan ottamaan fiiliskierros säännölliseen käyttöön. 

Kohtaaminen on tärkeä osa ruoka-apua, joten kannattaa jättää tilaa ja aikaa keskustelulle avunsaajien kanssa. Tässä muutamia vinkkejä kohtaamisten tueksi. 

Punainen Tuoli ruokajakelussa

Tavoitteena on kannustaa ihmisiä istumaan punaiseen tuoliin ja juttelemaan ihan mistä vain. Toteutukseen tarvitset vähintään pari tuolia ja vapaaehtoista. Punainen Tuoli -tapahtuman voi järjestää esimerkiksi ruokajakelun aikana tai ennen ruokajakoa, jolloin ihmiset ovat saapuneet odottamaan ruokajaon alkamista. Lue lisää täältä. 

Mitä kuuluu -penkki 

Mitä kuuluu -penkissä on samankaltainen ajatus kuin Punaisessa Tuolissa. Siinä ideana on jalkautua penkin kanssa ihmisten pariin keskustelemaan ja kohtaamaan. Lue lisää täältä.  

Lapsiperheiden huomioiminen ruoka-avussa

Ruoka-avussa vierailee lapsiperheitä ja myös heidät on tärkeä kohdata kokonaisvaltaisesti. Vapaaehtoiset voivat helpottaa ruoka-avussa asioivien lasten ja perheiden tilannetta esimerkiksi täältä löytyvin vinkein. 

Ruoka-aputoimintaa voidaan järjestää yhteisölähtöisesti ja ruoka-avussa kävijöiden osallisuutta tukien. Yhteisölähtöisyys tarkoittaa ruoka-avussa sitä, että ruoka-avun kävijät voivat olla itse mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa heitä koskevaa toimintaa voimavarojensa ja halukkuutensa mukaan. 

Mikäli haluat lisätä yhteisölähtöistä toimintaa ruoka-avussa, tutustu ruoka-avun yhteisölähtöiseen malliin tästä.

Myös ideointityöpaja on hyvä tapa tukea ruoka-avun kävijöiden osallisuutta. Ideointityöpajassa kartoitetaan ruoka-avun kävijöiden tarpeita ja toiveita toiminnalle, jotta toimintaa voidaan kehittää näiden pohjalta. Lue lisää täältä.

Ruoka-avun yhteydessä kannattaa tarjota myös muuta tukea ja toimintaa. Oheistoimintaan osallistuminen ei kuitenkaan saa olla edellytys ruoka-avun saamiselle. 

Oheistoiminta voi tarkoittaa esimerkiksi muiden toimijoiden ja sidosryhmien (Kela, työvoimatoimistot jne.) tietoiskuja tai neuvontaa. Ruoka-aputapahtumissa kannattaa tehdä yhteistyötä myös osaston muiden toimintamuotojen ja vapaaehtoisten kanssa. Alta löydät muutamia vinkkejä oheistoiminnan järjestämiseen. 

Infotilaisuus osana ruoka-aputoimintaa

Ruoka-avun yhteyteen voi järjestää infotilaisuuden eli tiedonjakotilaisuuden. Tilaisuuteen voi kutsua eri tahojen asiantuntijoita kertomaan palveluista ja eri aiheista. Infojen aiheita voi kartoittaa esimerkiksi tekemällä kyselykierroksen ruoka-avussa. Lue lisää täältä. 

Terveyspiste ruoka-aputapahtumassa

Ruoka-avussa on tunnistettu tarve laajemmalle hyvinvointia ja terveyttä edistävälle tuelle. Kannustammekin tekemään yhteistyötä Punaisen Ristin terveyden edistämisen vapaaehtoisten kanssa, jotka voivat järjestää Terveyspisteen myös osana ruoka-aputoimintaa. Lue lisää täältä. 

Vaatekeräys ruoka-aputapahtumaan 

Materiaaliselle avulle on usein kysyntää myös ruoka-aputapahtumien yhteydessä. Voitte järjestää vaatekeräyksen yhdessä osaston eri toimintamuotojen vapaaehtoisten kanssa. Löydätte vinkkejä vaatekeräykseen ja -jakeluun täältä.

Ruoka-aputoiminnassa on monenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat kunnat, seurakunnat ja muut järjestötoimijat, joiden kanssa yhteistyöstä voidaan sopia siten, että toimintaa voidaan toteuttaa Punaisen Ristin periaatteiden mukaisesti. Yhteistyö voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että toinen toimija tarjoaa tilat ja toinen vapaaehtoiset. Myös logistinen yhteistyö on mahdollista. 

Ylijäämä- ja hävikkiruoan hyödyntämiseksi ruoka-avussa kannattaa tehdä yhteistyötä eri elintarvikealan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kaupat, elintarvikevalmistajat, leipomot, maataloustuottajat, koulut, keskuskeittiöt ja lounasravintolat voivat olla kiinnostuneita yhteistyöstä. 

Lue lisää yhteistyön mahdollisuuksista täältä.

Hävikkiruoan hyödyntäminen kannattaa monestakin syystä: ruokaa riittää yhä useammalle, ruoka-avun kävijät saavat terveellisempää ja monipuolisempaa ruokaa ja samalla ruokahävikki pienenee ja ilmasto kiittää. Alta löydät toimivaksi osoittautuneita käytäntöjä ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen. 

HeVi-blokkauksella terveellisempää ruoka-apua

HeVi-blokkauksella eli hedelmä- ja vihannestuotteiden lajittelulla saadaan hyödynnettyä kauppojen hävikkiin menevistä HeVi-tuotteista syömäkelpoiset. Näin ruoka-apuun saadaan terveellisiä hedelmä- ja vihannestuotteita, joista on usein pulaa. HeVi-blokkaus hyödyttää sekä ruoka-aputoimintaa että kauppoja, joten yhteistyötä kannattaa ehdottaa kaupoille matalalla kynnyksellä. Kurkkaa tarkemmat ohjeet ja vinkit HeVi-blokkaukseen täältä.

Kiinnostaako, miten HeVi-blokkausta on toteutettu osastoissa? Tutustu Lapin alueen kokemuksiin diasetin kautta.

Kaarinan malli koulujen ylijäämäruoan jakamiseen 

Kaarinan osastossa on luotu toimiva malli koulujen ylijäämäruoan jakamiseen. Periaate on yksinkertainen: "koulujen ylijäämälounas jaetaan heti koululounaan päättymisen jälkeen asiakkaiden omiin astioihin, koulun omissa tiloissa". Malli on helposti sovellettavissa myös muille paikkakunnille.

Mallin käyttöönotto kannattaa aloittaa yhteydenotolla kaupungin ruokapalvelupäällikköön, joka osaa kertoa koulujen ylijäämäruoan määristä, sen hyödyntämisestä ja mahdollisuuksista yhteistyöhön. Kaarinan mallia kannattaa käyttää onnistuneena esimerkkinä koulujen ja ruoka-avun vapaaehtoisten yhteistyöstä. Itse ruokajakelut voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että yhden koulun kanssa sovitaan kerran viikossa tapahtuvasta ylijäämäruoan jakelusta. Yksittäiseen ruokajakeluun tarvitaan 1-3 vapaaehtoista. Lue lisää yhteistyöstä koulujen kanssa täältä.

Hävikkiruokakaappi helposti saavutettaviin tiloihin

Hävikkiruokakaappiin kuka vain voi tuoda ruokaa tai elintarvikkeita ja kuka vain voi niitä sieltä hakea. Erityinen hyöty kaapista on yhteisöjen vähävaraisimmille. Tarkoituksena on, että hävikkiruokakaapin avulla yksityishenkilöiden sekä yritysten, kuten kahviloiden, lounasravintoloiden ja lähikauppojen hävikkiruoat saadaan hyötykäyttöön.

Hävikkiruokakaappi sopii erityisesti paikkoihin, joissa on sopivat tilat ja ruokahävikkiä on suhteellisen pieniä määriä. Kaappi voidaan myös sijoittaa muun ruoka-aputoiminnan "jatkeeksi". Löydät tarkemmat ohjeet hävikkiruokakaapin käyttöönottoon täältä.

Punaisella Ristillä on muun muassa osastojen kehittämiä toimivia malleja suurten väkijoukkojen muonittamisen tueksi. Muonitusosaaminen on tärkeä osa Punaisen Ristin valmiutta. Kannustamme paikallisosastoja perustamaan muonitusryhmiä ja harjoittelemaan muonittamista.  

Muonitusryhmät vastaavat ruoka-avun tarpeeseen ja vahvistavat valmiutta

Muonitusryhmät opettelevat valmistamaan ruokaa suurelle joukolle eri olosuhteissa erilaisilla välineillä, kuten kenttäkeittimellä ja paellapannulla. Muonitusryhmistä on monenlaista hyötyä sekä ruoka-avun hakijoille että järjestömme valmiudelle. Liikkuvat muonitusryhmät mahdollistavat jalkautuvan ruoka-aputoiminnan siellä, missä tarve on. Samalla jokainen ryhmätoimintakerta on myös valmiusharjoitus. Toiminta vahvistaa varautumista, myös mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Saat perustiedot muonitusryhmämallista täältä. 

Jos haluat lisätietoa muonitusryhmämallista, tutustu muonitusryhmä-diasettiin tästä.

Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen vapaaehtoisten ruoka-apuwebinaari järjestettiin helmikuussa 2024 teemalla "Tehdään yhdessä". Webinaarissa jaettiin monimuotoiseen ruoka-aputoimintaan liittyviä hyviä kokemuksia, malleja ja vinkkejä. 

Webinaarissa kuultiin kokemuksia Oulun piirin muonitusryhmämallista, joka on myös osa Punaisen Ristin valmiutta, Savo-Karjalan piirin uudesta ruoka-avun tiimimallista sekä Yhdessä kulkien -hankkeen kokemuksia osallistavasta toiminnasta ja verkostoyhteistyöstä Savo-Karjalassa.

Linkkien takaa löydät webinaariesitysten diat:

Oulun piirin muonitusryhmämalli.pdf

Savo-Karjalan piirin ruoka-avun tiimimalli.pdf

Yhdessä kulkien -hankkeen toimintaa ja tuloksia.pdf

Suomen Punainen Risti järjesti syyskuussa 2023 valtakunnallisen vapaaehtoisten ruoka-apuwebinaarin. Webinaarissa kuultiin esimerkkejä, kokemuksia ja hyviä käytänteitä Rauman ja Meri-Lapin osastoista. 

Webinaaritallenne on katsottavissa täällä. 

Webinaariesitysten dioihin voit tutustua alta: 

HeVi-blokkaus.pdf

Yhteisöllinen puutarhapalsta.pdf

Suomen Punainen Risti järjesti joulukuussa 2022 Helsingin Kansallismuseossa ruoka-apuseminaarin Köyhyys ja eriarvoistuminen -teemalla. Alta löydät diaesityksiä seminaarin puheenvuoroista:

Eisen: Ruoka-avun saavutettavuus ja esteettömyys.pdf

Liki-hanke: Jalkautuva työ ruokajonoissa.pdf

Punainen Risti: Ruoka-apukyselyn tulokset.pdf

Elokuussa 2022 järjestettiin valtakunnallisen vapaaehtoisten ruoka-apuwebinaari, jossa kuultiin esimerkkejä, kokemuksia ja hyviä käytänteitä kolmesta Punaisen Ristin paikallisosastosta. Mukana olivat: 

Marja-Helena Salmio, Suomen Punaisen Ristin Kaarinan osasto 

Leila Honkala, Suomen Punaisen Ristin Sonkajärven osasto 

Sirpa Tamminen, Suomen Punaisen Ristin Ahlaisten osasto

Webinaarin dioihin pääset tästä: Ruoka-apuwebinaari 2022.pdf

Lue lisää webinaarissa esitellystä koulujen ylijäämäruoan jakelukäytänteestä eli Kaarinan mallista: Kaarinan malli ruokajakelussa -opas.pdf