Psykososiaalinen tuki – tietoa vapaaehtoisille

Lähes kaikessa Punaisen Ristin toiminnassa, jossa kohdataan ja tuetaan avuntarvitsijoita, vahvistetaan samalla ihmisten hyvinvointia, mielenterveyttä, resilienssiä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Voidaan siis sanoa, että psykososiaalinen tuki on läsnä kaikessa Punaisen Ristin toiminnassa. 

Näitä psykososiaalisen tuen ja mielenterveyden vahvistamisen keinoja voi oppia. Kaikkein tärkeimmät keinot ja välineet ovat läsnäolo ja kuunteleminen. Punaisen Ristin ohjeet perustuvat kansainvälisen liikkeemme yhteisiin koulutusmateriaaleihin ja ne on mahdollista omaksua aivan tavallisin kansalaistaidoin. Tarkoituksena on luoda rauhallista ja psykologisesti turvallista läsnäoloa. 

Sellaiset asiat kuin osallisuus, toimijuus, psykologinen turvallisuus, toisten auttaminen, yhdenvertaisuus, inhimillisyys, vapaaehtoistoiminta ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä asioita mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin vahvistajina. Ne ovat myös aivan keskeinen osa SPR:n toimintaa ja kokonaisvalmiutta, jota tehdään päivittäin. 

On tärkeää, että tiedämme, mitkä asiat vahvistavat ja mitkä asiat kuluttavat mielenterveyden voimavaroja. Tavoitteena on vahvistaa sekä yksilöiden että yhteisöjen resilienssiä, eli joustavuutta, sopeutumista sekä palautumista vaikeista tilanteista. Samat asiat, jotka vahvistavat yksilöiden resilienssiä, vahvistavat sitä myös yhteisöissä. Toisaalta resilientti yhteisö voi tukea yksilöä, jos tämän voimavarat vähenevät.

Mielenterveys on samanlainen asia kuin terveys yleensä. Mielenterveyden voimavaroja voi löytyä myös ihmiseltä, jolla on jokin mielenterveyden häiriö. Ongelmien kanssa pystyy elämään ja toisaalta mielenterveystaitoja ja mielen joustavuutta voi harjoitella, aivan kuten fyysistä kuntoa voi harjoitella. 

Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Puolikuun liike (IFRC) korostaa mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen (MHPSS – Mental Health and Psychosocial Support) merkitystä osana ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Mielenterveys nähdään positiivisena voimavarana – ei pelkästään ongelmien poissaolona.

Ihmisillä, joilla on mielenterveyden haasteita, voi olla myös mielen voimavaroja, kuten huumorintajua, hyviä ihmissuhteita ja kykyä nauttia arjesta. Psykososiaalinen tuki auttaa vahvistamaan näitä voimavaroja ja tukee henkistä kestävyyttä erityisesti kriisitilanteissa, joissa mielenterveys voi heikentyä.

IFRC on viime vuosina korostanut yhä enenevissä määrin sekä psykososiaalisen tuen että mielenterveyden merkitystä. Liike näkeekin psykososiaalisen tuen merkityksen erittäin tärkeäksi erilaisissa kriisi- ja onnettomuustilanteissa:

”Katastrofit ja hätätilanteet vaikuttavat voimakkaasti ihmisten fyysisen terveyden lisäksi myös heidän mielenterveyteensä ja hyvinvointiinsa. Maailmanlaajuisten mielenterveys- ja psykososiaalisten tarpeiden huomioiminen on olennainen osa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liiton (IFRC) työtä terveiden yhteisöjen tukemisessa.”

Mielenterveyttä on tärkeää tukea kaikessa arkisessa tekemisessä. IFRC määrittelee mielenterveyden Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaisesti: 

 ”Mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka mahdollistaa ihmisille elämän haasteiden kohtaamisen, omien kykyjen tunnistamisen, oppimisen ja työskentelyn sekä yhteisönsä hyväksi toimimisen. Se on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia, ja se muodostaa perustan yksilölliselle ja yhteisölliselle kyvylle tehdä päätöksiä, rakentaa ihmissuhteita ja muokata ympäröivää maailmaa. Mielenterveys on perusoikeus, ja se on keskeinen tekijä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan taloudellisessa kehityksessä.”

Suomen Punainen Risti nojaa oman psykososiaalisen tuen ja mielenterveyden vahvistamisen toimintatapansa kansainvälisiin malleihin ja ohjeistuksiin, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. SPR hyödyntää myös suomalaisten toimijoiden, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Mielenterveystalon ja Mieli Ry:n psykososiaalisen tuen ja mielenterveyden edistämisen ohjeita ja hyviä käytäntöjä, jotka perustuvat samaan tutkimusperustaan sekä suomalaiseen tutkimukseen ja kehittämistyöhön. 

 

Alla avataan keskeisiä käsitteitä, joita käytetään psykososiaalisen tuen ja mielenterveyden vahvistamisen yhteydessä. Niitä avataan lisää myös muilla alasivuilla.

Psykososiaalinen tuki – kattotermi, jota käytetään yleisesti, kun esimerkiksi viranomaiset puhuvat kriisityön osuudesta, joka sisältää
-    käytännön tuen: perustarpeiden ja sosiaalityön tarpeen arvion
-    psykologisen tuen: empaattisen läsnäolon, kuuntelun, rauhoittavan sanattoman ja sanallisen viestinnän, rauhallisena pysymisen, reaktioiden sietämisen, kriisityön jatkumon
-    sosiaalisen tuen: yhteisöllisen tuen; perheiden, läheisten tukemisen ja huomioimisen

SPR:n vapaaehtoiset antavat psykososiaalista tukea kansalaistaidoin. Vapaaehtoiset voivat osallistua kaikkiin osa-alueisiin ja arvioida käytännön avun tarvetta, johon kuuluu mm. suojan, juoman ja rauhallisen tilan tarjoaminen. Vapaaehtoiset ohjaavat mahdollisuuksien mukaan eteenpäin oikeanlaisen avun piiriin. Muun avun ja palveluiden tarpeen – kuten sosiaalityön ja psykologien tuen - arvioivat ammattilaiset ja viranomaiset. 

Henkinen tuki – Omatoiminen, sosiaalisen verkoston, mielenterveystyön ammattihenkilöihin kuulumattomien auttajien, vapaaehtoisjärjestöjen ja mahdollisten muiden organisaatioiden harjoittama tukitoiminta stressitapahtuman jälkeen. Käytössä SPR:n vapaaehtoistoiminnassa. Henkinen tuki -käsitettä käytetään myös puhekielessä ja se on syytä erottaa hengellisyys-sanasta, joka viittaa uskonnollisuuteen. Henkiseksi tueksi voidaan kutsua myös sitä kaikkea tukea, jota annetaan tuettaville pitkäkestoisissa vapaaehtoistehtävissä.

Henkinen ensiapu – tälle on synonyymi psykologinen ensiapu, jota käytetään Punaisen Ristin ja Puolikuun toiminnassa. SPR:llä käytetään nimenomaan käsitettä henkinen ensiapu. Viranomaisilla näkyy molempia käsitteitä. Henkistä ensiapua annetaan äkillisessä tilanteessa, kun taas henkinen tuki voi jatkua myös tilanteen jälkeen ja olla pitkäkestoisempaa.

Henkinen huolto – Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä käytetty, ammatillinen termi. Tukea antavat sekä kirkon työntekijät että koulutetut vapaaehtoiset. On samanlaista toimintaa kuin SPR:n ensihuolto, josta enemmän myöhemmin. Kirkolla apua antavat sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset. Lue lisää.

Mielenterveystaidot - tarkoittavat taitoja, joiden avulla yksilö voi ylläpitää ja vahvistaa omaa mielenterveyttään sekä selviytyä elämän haasteista. Ne ovat osa laajempaa psyykkistä hyvinvointia ja liittyvät kykyyn tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteita, ratkaista ongelmia, hakea apua sekä ylläpitää myönteisiä ihmissuhteita. 

Mielenterveyden edistäminen - tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Se on osa laajempaa terveyden edistämistä ja liittyy sekä yksilön että yhteiskunnan tasoisiin toimiin.

Henkinen kriisinkestävyys - tarkoittaa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kykyä selviytyä kriisitilanteiden aiheuttamista henkisistä paineista ja säilyttää toimintakykynsä myös poikkeusoloissa. Se on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä.

MHPSS Mental Health and Psychosocial Support IFRC:n käyttämä kirjainyhdistelmä, joka tarkoittaa Mielenterveys ja psykososiaalinen tuki. Kansainvälinen liitto haluaa korostaa mielenterveyden huomioimista yhtenä osana psykososiaalista tukea. Hyvä mielenterveys nähdään voimavarana kuten hyvä terveyskin. 

Resilienssi
Punaisen Ristin pitkäkestoisen vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena on vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä ennalta ehkäisevästi mutta myös kriisitilanteissa. Resilienssi on ominaisuus (joustavuus, sopeutuminen, palautuminen), mutta myös kyky, jota voi oppia ja kehittää. Resilienssi auttaa selviytymään haastavissakin tilanteissa ja orientoitumaan uudelleen silloin kun tilanteet muuttuvat. Usein yhteisö ja sosiaaliset suhteet auttavat toipumisessa ja sopeutumisessa, varsinkin jos omat voimavarat ovat vähissä.

Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla voidaan torjua ja lievittää seurauksia, joita traumaattisella tapahtumalla on ihmisille. Punainen Risti viittaa psykososiaalisella tuella sekä kriisiauttamiseen että pitkäkestoisempaan, hyvinvointia tukevaan vapaaehtoistoimintaan, joka vahvistaa myös mielenterveyttä.

Tavoitteena on pystyä auttamaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa, mutta myös vahvistaa ennalta sekä yksilöiden että ennen kaikkea yhteisöjen selviytymis- ja toipumiskykyä, eli resilienssiä. Psykososiaalinen tuki perustuu vuorovaikutukseen ja huomioi kokonaisvaltaisesti ihmisen psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset tarpeet.

Suomen Punaisen Ristin mielenterveyttä ja psykososiaalista tukea voidaan kuvata alla olevalla kuvalla. Kuva mukailee Käypä hoito -suositusten Psykososiaalinen tuki ja palvelut -pyramidia. Psykososiaalinen tuki ja palvelut sekä erityisesti IFRC:n mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen viitekehystä The MHPSS Framework - MHPSS Hub.

Pyramidi on tehty kansalaistoiminnan näkökulmasta. Siinä ei avata tai pureuduta peruspalvelurakenteisiin, jotka muodostavat suuren osan alimmasta laatikosta yhdessä lähiyhteisöjen sekä kolmannen ja neljännen sektorin kanssa. 

Alimpana perustana ovat lähiyhteisöt, peruspalvelut, kansalaistoiminta ja kaikki meistä. Jos jostain syystä yhteisön tuki ei toimi tai muuten tarvitaan tukea arkiseen ympäristöön, voidaan tukea antaa monin eri järjestötoiminnan muodoin.

Punaisella Ristillä on tarjolla matalan kynnyksen tukea ja apua. Vapaaehtoistoiminnalla vahvistetaan yhteisöjä, tuetaan arjen turvallisuutta sekä luodaan ihmisille osallisuuden kokemuksia. Tällä luodaan pohja resilientille yhteisölle, joka kannattelee yksilöitään myös silloin, kun yksittäisten ihmisten voimat ovat vähissä. Tästä voidaan puhua myös mielenterveyden edistämisenä.

Kolmas taso kuvaa tilannetta, jossa tarvitaan kohdennetusti henkistä ensiapua tai henkistä tukea, jota sen antamiseen koulutetut vapaaehtoiset voivat antaa. Usein kyse on onnettomuus- tai kriisitilanteesta, johon viranomaiset ovat pyytäneet Punaisen Ristin vapaaehtoisia paikalle.

Henkistä ensiapua voidaan antaa myös ilman viranomaisten pyyntöä, jos esimerkiksi Punaisen Ristin paikallisosasto, hälytysryhmä tai piiri arvioi tilanteen vaativan sitä. Onnettomuuspaikalle ei voi mennä ilman viranomaisten lupaa, mutta lähituntumaan tai alueelle voi avata kriisiapua tarjoavan pisteen joko itsenäisesti tai toisten toimijoiden, kuten toisen järjestön tai seurakunnan kanssa. Joskus joku toinen viranomainen, kuin kriisitoimintaa organisoiva taho, voi pyytää apua. Tällainen voi olla nuorisotoimi, päiväkeskus tai muu vastaava.  Henkinen tuki voi jatkua myös akuutin tilanteen jälkeen arjessa.

Neljäs taso SPR:llä tarkoittaa ammatillista kriisiauttamista, jota tarjotaan Nuorten turvataloilla nuorille ja heidän läheisilleen. Henkilöstö on koulutettu kriisi- ja perhetyöhön. Tämän lisäksi Nuorten turvataloilla on toiminnassa mukana koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tukevat nuoria työpareina työntekijöiden kanssa sekä ohjaavat erilaisia ryhmiä.

Viides taso tarkoittaa SPR:n koordinoiman psykologien valmiusryhmän toimintaa. Ryhmä antaa tukea yleisimmin suuronnettomuuksissa, joissa viranomaisten kriisityö tarvitsee nopeasti lisäresurssia. Psykologit ovat kriisi- ja traumatyön kokeneita ammattilaisia ja he saavat korvauksen työstään. Psykologit voivat ohjata altistuneet ihmiset jatkohoitoon. 

Mitä ylemmäs pyramidissa noustaan, sitä vakavammasta onnettomuudesta tai kriisistä puhutaan ja sitä kohdennetumpaa tuki on. Silloin psykososiaaliselta kriisityöltä vaaditaan myös enemmän koulutusta, osaamista ja ammattitaitoa. 
Tavoite on, että mahdollisimman monen ihmisen mielen hyvinvointia ja kykyä selviytyä haastavista tilanteista vahvistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Samalla vahvistetaan yhteisöjä ja tukimekanismeja. Vahva ja resilientti yhteisö tukee, jos yksilön voimavarat heikkenevät.

Punaisen Ristin vapaaehtoiset hälytetään viranomaisten avuksi tukemaan apua tarvitsevia ihmisiä äkillisissä tilanteissa ja onnettomuuksissa. Kutsumme hälytysryhmiä SPR:llä ensihuollon ryhmiksi ja ne tukevat sovituissa tehtävissä esimerkiksi hyvinvointialueiden pelastustointa, sosiaali- ja kriisipäivystystä tai kuntaa.

SPR:n ensihuoltotoiminnan tarkoituksena on antaa ihmisille apua ja tukea erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Niissä toimivat vapaaehtoiset ovat koulutettuja auttamistehtäviin ja ryhmät harjoittelevat auttamistilanteita varten säännöllisesti. Ensihuollosta on SPR:llä oma ohjeistuksensa. Tässä käsitellään lyhyesti psykososiaalisen tuen osuutta ensihuollossa. Psykososiaalinen tuki on olennainen osa ensihuoltoa ja hälytystilanteissa mukana pitäisi aina olla henkisen tuen vapaaehtoisia tai muita vapaaehtoisia, joilla on henkisen tuen osaamista. 

Ensihuoltotoiminta tukee ja täydentää viranomaisten lakisääteistä tehtävää

Ensihuoltotoiminnalla pyritään huolehtimaan ihmisen perustarpeista kokonaisvaltaisesti ja siten auttamaan hänen selviytymistään. Ensihuollollisia tehtäviä voidaan aloittaa ilman viranomaisten pyyntöäkin, huomioiden Punaisen Ristin ohjeet ja periaatteet. On huomioitava, että onnettomuuspaikalla olemiseen tai altistuneiden tukemiseen tarvitaan kuitenkin viranomaisten lupa. 

Aina viranomaiset eivät osaa kysyä SPR:n tukea, joten sitä voidaan myös tarjota aktiivisesti. Sitä varten on hyvä sopia etukäteen, kuka tiedustelee asiaa viranomaisilta ja tiedon tulee kulkea vapaaehtoisten, osaston ja piirin välillä koko ajan. Samoin on tärkeää miettiä etukäteen, millaista apua ja tukea tarjotaan sekä kuinka paljon sitä on tarjolla. Punaisen Ristin vapaaehtoiset voivat tarjota esimerkiksi keskusteluapua lähialueella. Joskus pelkkä Punaisen Ristin liivien kantajien paikalla olo tuo turvallisuutta. 

Hyvinvointialueen ammattilaisten tekemä ensihoito on ”terveydenhuollon ammattihenkilön tai muun terveydenhuoltoon koulutetun henkilön loukkaantuneelle tai sairastuneelle antama ensimmäinen, kiireellisin hoito, joka voidaan aloittaa tapahtumapaikalla ja jota voidaan jatkaa kuljetuksen aikana.” Käsite on hyvin lähellä SPR:n ensihuoltoa, mutta tarkoittaa varsin eri asiaa. On hyvä erottaa nämä kaksi termiä toisistaan

Tukitehtävään voi lähteä myös Vapaaehtoisten Pelastuspalvelu (Vapepa), johon SPR:n vapaaehtoisryhmät myös kuuluvat. Auttamistoiminta voi olla siis joko SPR:n omaa toimintaa tai osa Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun tehtävää. 

SPR:n Henkinen ensiapu

Henkinen ensiapu on yksi keskeisistä ensihuollon tehtävistä. Se on muutamien ensimmäisten vuorokausien aikana annettavaa tukea, jonka tarkoituksena on rauhoittaa ja vakauttaa tilannetta. Autettaville tarjotaan

• inhimillistä ja tunkeilematonta tukea
• välitöntä ja jatkuvaa turvaa, jolla varmistetaan fyysiset ja psyykkisesti    perustarpeet
• tilanteen rauhoittamista - esim. rauhallista tilaa
• käytännön neuvoja ja tietoa tilanteesta
• apua perheen yhdistämisessä
• tietoa stressireaktiosta
• apua saavuttaa tai löytää käytettävissä olevia tukitoimintoja ja palveluita

Näissä kaikessa SPR:n vapaaehtoiset voivat olla mukana.

Psykososiaalista kriisitukea voivat antaa siihen koulutetut ja perehdytetyt

• hälytysryhmien vapaaehtoiset
• Auttavan Chatin, Sekasin-chatin tai Auttavan Puhelimen vapaaehtoiset
• Nuorten turvatalojen ja Nettiturvisten kriisityöntekijät ja vapaaehtoiset

Kriisitilanteissa ja varsinkin niiden pitkittyessä saattaa olla tarvetta myös muille vapaaehtoisryhmille, kuten ystävävapaaehtoisille. Heidän roolinsa on antaa matalan kynnyksen keskusteluapua ja ohjata vahvemman tuen piiriin.

SPR:n psykologien valmiusryhmä

SPR:n psykologien valmiusryhmän kokeneet kriisi- ja traumapsykologit hälytetään olemassa olevan hälytyskaavion ja ohjeistusten mukaan tarpeen vaatiessa. Päätöksen hälytyksen tarpeesta tekee alueellinen sosiaali- ja kriisipäivystys (sokri) yhdessä piirin ja keskustoimiston valmiuden kanssa. Sokri voi myös pyytää psykologeilta konsultointia. 

Tämän lisäksi psykologien valmiusryhmä voi olla mukana vaativien tilanteiden puruissa SPR:n toimeksiannosta. Silloin arvio tehdään piirin valmiudesta vastaavien työntekijöiden, keskustoimiston ja psykologien valmiusryhmän kanssa yhdessä. 

Suuronnettomuustilanteessa ja suuronnettomuustilanteen kaltaisissa häiriötilanteissa alueen sosiaali- ja kriisipäivystys johtaa ja koordinoi ensivaiheen psykososiaalisen tuen toimintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystys johtaa myös pienempiä onnettomuus-, häiriö ja kriisitilanteita. Terveydenhuolto vastaa ensisijaisesti hoidossaan olevien, kuten loukkaantuneiden potilaiden psykososiaalisesta tuesta.

Psykologinen turvallisuus on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, mielenterveyttä ja jaksamisesta huolehtimista. Siten psykologinen turvallisuus pitää yllä auttamisvalmiutta. Vapaaehtoisten turvallisuutta vahvistavat erityisesti koulutus, perehdytys ja vapaaehtoisten pelisäännöt. Niistä löytyy tietoa lisää kappaleesta ”Polku henkisen tuen vapaaehtoiseksi” -osuudesta. 

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi 

Ilmapiiri on sellainen, että jokainen voi tuoda esiin ideoita, kysymyksiä, huolenaiheita, avun pyyntöjä ja virheitä ilman pelkoa nolaamisesta, vähättelystä tai rangaistuksesta. Psykologisesti turvallisen ilmapiirin vallitessa, voimme antaa parhaan panoksemme yhteiseen hyvään samalla kun olemme vastaanottavaisia uudelle. Psykologinen turvallisuus lisää myös luottamusta toisiin ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Psykologinen turvallisuus ilmenee

• Vuorovaikutuksen avoimuutena – mielipiteitä, ideoita ja ongelmia tuodaan vapaammin esille.
• Suhtautumisessa virheisiin ja epäonnistumisiin – psykologisesti turvallisessa yhteisössä virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan ne sallitaan ja niistä pyritään oppimaan.
• Kunnioittavana suhtautumisena erilaisuuteen, ihmisten erilaisiin taustoihin, osaamiseen ja ominaisuuksiin.
• Suhtautumisessa riskinottoon, johon on matalampi kynnys, kun on turvallinen olo – tämä voi olla toki myös riski, joka on hyvä huomioida.
• Sujuvana yhteistyönä ja hyvänä vuorovaikutuksena.

Punaisella ristillä on useita työkaluja, joilla pyritään lisäämään psykologista turvallisuutta. Nämä työkalut ovat:

• Turvallisemman tilan periaatteet Turvallisemman tilan periaatteet perustuvat työelämätutkimuksiin. Työntekijöiltä on laajoissa tutkimuksissa kerätty näkemyksiä siitä, mitkä asiat vahvistavat psykologista turvallisuutta työpaikoilla. Tutkijat ovat myös havainnoineet tilanteita. 
• Vapaaehtoisten uhka- ja vaaratilanne -työkalu
• Lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittäminen  
• Väärinkäytöstä ehkäiseminen ja niistä ilmoittaminen
• Seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön ehkäisy
• SPR:n häirintäyhdyshenkilötoiminta linkki
• Yhdenvertaisuuden vahvistaminen kaikessa toiminnassa
• Eettinen ja vastuullinen Punainen Risti
• Nuorten turvatalot sitoutuvat yhdenvertaisuuteen

SPR:n vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta, toimintakykyä ja siten mielenterveyttä sekä resilienssiä. Näitä toimintoja ovat mm. ystävätoiminta, ruoka-apu, kotoutumista tukeva toiminta, nuorten toiminta ja Nuorten turvatalot, verkkoauttaminen, Terveyspisteet ja terveyden edistämisen toiminta - kuten päihdetyö ja tapaturmien ehkäisy sekä  auttajakurssit ja ensiapuryhmätoiminta. Kaikki eri toimintamuodot löydät täältä.

Äkillinen tilanne vaatii heti kriisiapua. Jälkeenpäin ihmiset tarvitsevat tukea pitempään. Esimerkiksi Korona-pandemian aikaan SPR:n vapaaehtoiset jakoivat ruoka-apua ja auttoivat muiden järjestöjen kanssa kotiin eristettyjä ikäihmisiä ruuan ja lääkkeiden saamisessa. Verkkoauttamista lisättiin muun muassa Nuorten turvatalojen Nettiturviksella ja ystäväasiakkaille soiteltiin säännöllisesti silloin, kun fyysinen auttaminen ei ollut mahdollista. Vapaaehtoiset ovat auttaneet myös muun muassa Ukrainasta paenneita lentokentillä ja satamissa. Ukrainalaisia on tuettu myös kotien kalustamisessa, arjen askareissa sekä mielen hyvinvoinnin tukemisessa. 

Nämä toimintamuodot eivät ole vain toipumista varten, vaan niiden tarkoitus on helpottaa arkea ja tuoda mielekkyyttä elämään, vahvistaa ihmisten toimijuutta ja siten parantaa myös kriisinkestokykyä. 

Psykososiaalinen tuki voi siis olla yksinkertaisimmillaan arkisten tilanteiden äärelle pysähtymistä ja yhteisiä hetkiä. Ihmisen perustarve on tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä kuulua johonkin. Läsnäolo, yhdessä tekeminen ja arkisten kuulumisten jakaminen ovat merkittäviä keinoja, joiden avulla jokainen voi lisätä ympärillään olevien ihmisten hyvinvointia. 

Toiminnassa voi olla mukana ensin avun saajana ja muuttua vähitellen avun antajaksi

Vapaaehtoistoiminta tukee yksilöä, mutta samalla rakentaa ja vahvistaa myös yhteisöä. Punaisen Ristin yhteisölähtöinen auttamistoiminta tukee ihmisiä auttamaan itse itseään sekä jatkossa myös ympäröivää yhteisöä. 

SPR:n vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on siis vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja toimintakykyä, mikä vahvistaa resilienssin lisäksi myös mielenterveyttä. Tämä tarkoittaa tukea arkisissa asioissa niin, että tuettavien ja autettavien ihmisten oma jaksaminen vahvistuu ja parhaimmassa tapauksessa löytyy yhteisö, joka tukee ja pitää huolta. Samalla tuettavasta voi tulla uuden yhteisönsä toimija ja muiden auttaja sitä mukaa, kun omat voimavarat vahvistuvat. 

Mielenterveystaitoja voi oppia arkisen tekemisen yhteydessä

Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeelle on yhä tärkeämpää se, että tuemme toiminnassamme ihmisten mielenterveyttä ja edistämme mielenterveystaitojen osaamista. Mielenterveys-sanan rinnalla voimme käyttää myös sanaparia mielen hyvinvointi. Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta (THL). Voit lukea lisää mielenterveyden määrittelystä Mieli ry:n sivuilta.

Keho ja mieli ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

• Perustarpeilla, kuten unella, liikunnalla ja ravinnolla on suuri merkitys mielen hyvinvoinnin kannalta.
• Keskittymällä arkisiin asioihin ja erilaisiin tavallisiin aistikokemuksiin on mahdollista rauhoittaa mieltä sekä vähentää stressiä ja ahdistusta.
• Esimerkiksi luonnossa oleskelu on tehokas tapa laskea stressitasoa. 

Mielen hyvinvointia voi tukea myös tuomalla ihmisiä yhteen ja vahvistamalla yhteisöllisyyden kokemuksia. Henkisen tuen vapaaehtoiset voivat myös vahvistaa muiden vapaaehtoisten henkisen tuen osaamista esim. keskusteluiden ja harjoitusten avulla. Tämän tueksi on tuotettu Hyvän mielen kortit, joihin on koottu erilaisia harjoituksia, kuvakortteja ja sisältöideoita hyvinvointia edistävää vapaaehtoistoimintaa varten. Linkit kortteihin löytyy näiltä sivuilta.

Osallisuudella merkittävä vaikutus hyvinvointiin, jaksamiseen sekä hyvään mielenterveyteen

Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Toimeentulon ongelmat, köyhyys ja jatkuva huoli raha-asioista heikentävät osallisuuden kokemusta ja mielenterveyttä. Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista. Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta, jossa hän pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. 

Monessa vapaaehtoistoiminnassa opetetaan uusia taitoja ja keinoja selviytyä arjesta. Tai järjestetään kohtaamispaikkoja, joissa voi tutustua uusiin ihmisiin. Tavoitteena on vahvistaa ihmisten kokemusta osallisuudesta. Samalla vahvistetaan ja tuodaan esille keinoja, joilla osallistujat voivat vahvistaa mielen hyvinvointiaan. 

Ruoka-avussa ja terveyspisteissä voi saada aivan konkreettista apua ruokana tai terveysneuvontana. Ystävätoiminnassa voi kohdata ystävän. Kaikki nämä asiat vahvistavat myös ihmisten mielenterveyttä, jaksamista ja uskoa tulevaisuuteen, kun on paikka, josta voi saada tarvittaessa apua. 

Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli tarkoittaa sitä, että turvallisuus kattaa koko yhteiskunnan ja sen toimijat: viranomaiset, kolmannen sektorin, yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset ja kansalaiset – tai paremmin asukkaat. Kokonaisturvallisuus koskee koko yhteiskuntaa. 

Kokonaisturvallisuudessa kyse on yhteiskunnan kriisinkestävyydestä, eli siitä miten yhteiskunta varautuu toimimaan ja palautumaan onnettomuus-, häiriö- ja 
kriisitilanteista.

Henkinen kriisinkestävyys on nostettu päivitetyssä kokonaisturvallisuusmallissa hyvin tärkeään roolin. Se tarkoittaa ”yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kykyä selviytyä kriisitilanteiden aiheuttamista henkisistä paineista ja säilyttää toimintakykynsä myös poikkeusoloissa. Se on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä.”

Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset vahvistavat ihmisten toimijuutta sekä kyvykkyyttä ja siten henkistä kriisinkestävyyttä

SPR:n erilaiset vapaaehtoistoiminnat tähtäävät nimenomaan sekä yksilöiden osallisuuden kokemusten ja toimintakyvyn vahvistamiseen että yhteisöllisyyden parantamiseen. Vapaaehtoisia koulutetaan ja tuetaan. Auttamistoiminnassa keskitytään toiminnallisuuteen ja tuettavien oman toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen. 

Luottamus omaan toimintakykyyn ja ympäröivän yhteisön toimivuuteen vahvistaa lähiyhteisön resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä. Turvallisuuden kokemus syntyy luottamuksesta lähiyhteisöön ja toimivaan yhteiskuntaan. Osallisuuden kokemukset ja luottamus vahvistavat tutkimusten mukaan ihmisten mielenterveyttä ja jaksamista. 

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. Koronan aikana ihmiset luottivat sellaisiin viestimiin – kuten eri kansalaisryhmien sosiaalisen median kanaviin – joissa viestiminen oli kahdensuuntaista. Jos jokin yhteisö tai vaikkapa järjestö muotoili viranomaisviestin omalle kohderyhmälleen, kokivat vastaanottajat sen luotettavammaksi kuin yksisuuntaisen viranomaisviestin. Tällöin pystyi kysymään lisätietoa ja keskustelemaan aiheesta yhteisön edustajien ja muun ryhmän kanssa. Vuorovaikutuksen merkitys on suuri psykologisen turvallisuuden kokemuksessa ja luottamuksessa. Luottamus taas ylläpitää yhteisöjen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. 

Lue lisää henkisen kriisinkestävyyden ja yhteisöjen resilienssin vahvistamisesta SPR:llä täältä. (linkki)

Polku henkisen tuen vapaaehtoiseksi

Henkisen tuen vapaaehtoiseksi voi tulla rekisteröitymällä ensin OMA Punainen Risti järjestelmään ja osallistumalla SPR:n henkisen tuen peruskurssille. OMA Punainen Risti on SPR:n vapaaehtoisten toimintaa ohjaava sivusto, jonka kautta ilmoittaudutaan mukaan toimintaan. 

Tämän jälkeen voit ilmoittaa OMA:n kautta osastolle halukkuutesi toimia henkisen tuen vapaaehtoisena. Jos haluaa mukaan ensihuollon tai henkisen tuen hälytysryhmään, haastattelee osaston hälytysryhmän vetäjä vapaaehtoisen ja perehdyttää toimintaan. Joskus ryhmiä hallinnoi piiri ja aina kannattaa olla yhteydessä piirien psykososiaalisen tai henkisen tuen vastuuhenkilöön. Hälytysryhmissä suositellaan tekemään myös ensihuollon sekä auttamisvalmiuden peruskurssit. 

 

Kaikki henkisen tuen vapaaehtoiset eivät ole mukana hälytystoiminnassa, mutta aina kannattaa kuulua henkisen tuen toimintaryhmään, jos sellainen on. Tai jos ei ole, niin kannattaa pohtia, voisiko sen perustaa. Apua voi kysyä osastosta tai piiristä. Toimintaryhmät voivat olla useamman osaston yhteisiä ryhmiä ja niissä voidaan lisätä omaa osaamista, suunnitella toimintaa ja koulutuksia, tai harjoitella auttamistilanteita varten. 

Henkisen tuen osaamista tarvitaan myös kaikissa muissa vapaaehtoistehtävissä.

Jos henkisen tuen hälytysryhmätoiminta ei tunnu omalta, voi kouluttautua myös muihin tehtäviin ja käydä sen jälkeen henkisen tuen kurssin. Psykososiaalisen tuen ja mielenterveystaitojen osaamista on hyvä hyödyntää kaikessa toiminnassa. Kysy lisää omasta osastosta ja piiristä lisää, jos haluat perehtyä enemmän psykososiaaliseen tukeen. 

Henkisen tuen valtakunnallisesti koordinoiduissa vapaaehtoistehtävissä voi toimia myös verkossa. Auttavan chatin vapaaehtoiseksi pääsee käymällä henkisen tuen peruskurssin ja Verkkoauttajana Punaisessa Ristissä -verkkokoulutuksen sekä liittymällä Auttavan chatin toimintaryhmään OMA Punainen Risti -järjestelmässä. 

Sekasin-chatin vapaaehtoiset haastatellaan, jonka jälkeen he suorittavat erillisen Sekasin-chatin vapaaehtoiskoulutuksen. Ennen itsenäisen päivystyksen aloittamista he harjoittelevat päivystämistä yhdessä mentorin kanssa. Sekasin-chatin vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua OMA Punainen Ristissä.

Isoissa, äkillisissä onnettomuustilanteissa SPR avaa joskus Auttavan puhelimen. puhelimessa annetaan henkistä tukea, mutta usein ennen kaikkea toimintaohjeita ja neuvoja. Auttava puhelin avataan tarvittaessa. Se ei toimi koko ajan. Jos on kiinnostunut Auttavan puhelimen toiminnasta, kannattaa kirjautua OMA Punainen Risti:iin Oma Punainen Risti ja liittyä siellä Henkisen tuen hetu-ryhmään, jossa kerrotaan lisätietoa. Kannattaa myös osallistua henkisen tuen peruskurssille ennen kuin ilmoittautuu Auttavan puhelimen vapaaehtoiseksi.  

Nuorten turvataloilla voi olla vapaaehtoisena erilaisissa tehtävissä ja tulla erilaisista taustoista ja eri aloilta. Turvatalojen vapaaehtoisia yhdistää kiinnostus nuoruuteen liittyviin asioihin ja nuorten auttamiseen. Nuorten turvataloilta saa koulutusta, ohjausta ja jatkuvan tuen ammattityöntekijältä. Lue lisää: Vapaaehtoiseksi Nuorten turvataloille - Punainen Risti

Peruskurssin lisäksi on monta muutakin koulutusta, joilla voi syventää psykososiaalisen tuen osaamista. Koulutuksia kannattaa kysyä piiritoimistosta. Henkisen tuen vapaaehtoinen voi kouluttautua myös kouluttajiksi tai vaikkapa purkujen ohjaajaksi. Lue lisää koulutuksista ja kouluttautumisesta kohdasta "Henkisen tuen koulutukset ja osaamisen lisääminen."

Psykososiaalisen tuen tai mielenterveyden vahvistamisen taitoja olisi hyvä olla useammalla SPR:n vapaaehtoistoimijalla sekä työntekijällä. Enimmäkseen tukea tarjotaan kansalaistaidoin, mutta joskus on tarvetta vaativammallekin tuelle, jota antavat vahvemman koulutuksen saaneet vapaaehtoiset. Vielä vaativammissa tilanteissa auttavat ammattilaiset. 

Eri toimintamuotojen vapaaehtoisille saattaa kertyä toiminnan ja osaamisen myötä psykososiaalisen tuen taitoja. Henkisen tuen vapaaehtoiset ovat aina kuitenkin käyneet kouluttautune Henkisen tuen peruskurssin, jossa perehdytään henkisen ensiapuun eli ns. Hobfollin malliin ja periaatteisiin.

On tärkeää muistaa, että voimme antaa tukea oma-aloitteisesti onnettomuustilanteissa – pelkkä läsnäolo on tärkeää. Onnettomuuspaikalle meno vaatii tietenkin viranomaisen luvan, mutta voimme perustaa jonnekin lähelle esim. paikan, jossa tilanteesta voi kuka tahansa puhua ja purkaa tuntojaan. 

Psykososiaalista tukea tarvitaan siis monessa muussakin kuin onnettomuus- ja kriisitilenteissa. Tässä muutamia esimerkkejä, missä vapaaehtoisten tarjoamaa psykososiaalista tai henkistä tukea tarvitaan:

Psykososiaalinen tuki	Henkinen tuki (henkisen tuen vapaaehtoiset tai kouluttajat)
Arjen vapaaehtoistoiminta, esim. ystäväparitoiminta, ruoka-apu, kotoutumisen tuki, terveyden edistäminen	Arjen vapaaehtoistoiminta, muiden vapaaehtoisten tukena
Tukemassa yhteisöä – tarjotaan paikka, jossa keskustella – tarjolla on hyvä olla kahvia, teetä, mehua ja vaikkapa keksejä tai pullaa. Tässä mukana voi olla sekä henkisen tuen ja vaikka ruoka-avun, ystävätoiminnan, terveyden edistämisen tai maahanmuuttotyön vapaaehtoisia.	Viranomaisten tukena pyynnöstä Ensihuollon henkisen tuen tehtävissä Etsinnöissä
Verkkoauttaminen arjessa (verkkoystävätoiminta, SekasinChat)	Auttava chat ja Auttava puhelin kriisitilanteessa
Tiedon jakaminen mielenterveydestä ym. arjen vapaaehtoistoiminnan yhteydessä, esim. tietoiskut kohtaamispaikoissa	Yleiset infot ja tietoiskut kriisitilanteissa voivat rauhoittaa ihmisiä ja/tai antaa tietoa oman hyvinvoinnin ja jaksamisen vahvistamiseen
Vapaaehtoisten purkukeskustelut (linkki)	Purkutilanteet, myös muiden vapaaehtoisten tukena.
Suuren yleisön koulutukset arjessa	Suuren yleisön koulutukset kriisitilanteissa, esim. webinaarit vanhemmille

Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnoista, joissa tarvitaan eri tasoista psykososiaalisen tuen osaamista

Henkisen tuen ryhmät ja hälytysryhmät: tämä on yleensä kriisitilanteissa auttamista. Kyse on usein äkillisistä tilanteista, joissa henkisen tuen vapaaehtoisia tarvitaan antamaan henkistä ensiapua eli rauhoittamaan tilannetta, kuuntelemaan ihmisten huolia, jakamaan asianmukaista ja oikea aikaista tietoa tilanteesta sekä ohjaamaan lisäavun piiriin. Henkistä tukea voidaan antaa jonkin aikaa äkillisen tilanteen jälkeenkin. Vaaditaan vähintään Henkisen tuen peruskurssi ja perehdytys hälytysryhmätoimintaan. Ryhmät myös harjoittelevat tehtävillä oloa säännöllisesti. Näistä tehtävistä löytyy lisätietoa kohdasta kriisityö (Linkki)

Purkutilanteet tehtävien jälkeen: Henkisen tuen vapaaehtoinen (joka on käynyt Henkisen tuen peruskurssin ja on kokenut vapaaehtoinen tai muuten osoittanut osaamisensa purkutehtävään) voi kouluttautua purkukeskustelujen ohjaajaksi, joka järjestää esimerkiksi hälytystehtävän jälkeen purkukeskustelun (defusing). Purkukeskusteluja voidaan järjestää myös pitkäkestoisten vapaaehtoistehtävien tilanteiden purkuun. Vapaaehtoisten on hyvä silloin tällöin käydä ohjattu purkukeskustelu, vaikka mitään näkyvästi vakavaa ei olisikaan sattunut. 

Nuorten Turvatalot: Auttavat valtakunnallisesti verkossa, Nettiturviksessa sekä viidellä alueella Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kerava, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Lue lisää Nuorten turvatalon vapaaehtoistoiminnasta.

Sekasin-chat: Sekasin-chat on useamman järjestön ylläpitämä chat-toiminta, jossa nuoret voivat keskustella asioista luotettavan aikuisen kanssa. Vapaaehtoiseksi päivystäjäksi voi ilmoittautua täällä.

Verkkoauttaminen: SPR:llä on useita eri vapaaehtoistoimintamuotoja verkossa. Kaikkiin ei tarvita välttämättä Henkisen tuen peruskurssia, mutta se kannattaa kuitenkin suorittaa, jos haluaa varmuutta auttamistilanteisiin. Lue lisää.

Auttava Chat ja Auttava Puhelin: Nämä toiminnat aukaistaan silloin, jos sattuu joku isompi onnettomuustilanne tai vastaava, jossa ihmiset haluavat puhua huolistaan ja saada myös luotettavia toimintaohjeita. Nämä eivät toimi koko ajan, joten jos haluaa tehdä pysyvää vapaaehtoistoimintaa, kannattaa olla mukana jossain toisessakin tehtävässä. Auttavasta Chatistä kiinnostuneet vapaaehtoiset voivat myös liittyä Auttavan chatin vapaaehtoisten avoimeen ryhmään OMA Punainen Ristissä

Ystävätoiminta: Ystävätoiminnan vapaaehtoiset kohtaavat vapaaehtoistehtävässään hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. He kohtaavat ihmisiä, jotka saattavat kokea mm. yksinäisyyttä, masentuneisuutta, köyhyyttä tai mielenterveysongelmia. Siksi on hyvä, että ystävätoiminnassa mukana olevalla on osaamista ja tietoa myös henkisestä tuesta. Ystäville suositellaan Henkinen tuki ystäville ja ruoka-avun vapaaehtoisille -koulutusta (3 h). 

Ruoka-apu: Ruoka-avussa kohdataan ihmisiä, joilla on toimeentulon kanssa ongelmia. Tiedetään, että toimeentulo-ongelmat ja köyhyys heikentävät ihmisten mielenterveyttä. Siksi on hyvä, että vapaaehtoisilla on ymmärrystä henkisestä tuesta, erilaisten ihmisten kohtaamisesta sekä mielenterveystaidoista. Ruoka-avun vapaaehtoisille on tarjolla Henkinen tuki ystäville ja ruoka-avun vapaaehtoisille -koulutusta.

Maahanmuuttotyö: Maahanmuuttotyössä ja kotoutumista tukevassa toiminnassa kohdataan usein ihmisiä, jotka elävät pitkittyneessä kriisitilanteessa. Suomen Punainen Risti tarjoaa koulutusta haavoittuvassa asemassa olevien maahan muuttaneiden henkisen tuen antamisesta. Vapaaehtoiset saavat koulutuksesta vinkkejä, miten tukea vaikeassa tilanteessa eläviä maahan muuttaneita. Koulutukset löytyvät OMA Punainen Risti sivuilta Lisätietoa pakolaistaustaisten mielenterveystyöstä löytyy THL:n Paloma-osaamiskeskuksen sivuilta

Terveyspisteet: Punaisen Ristin Terveyspisteillä annetaan terveysneuvontaa ja usein vapaaehtoisilla tulee vastaan keskusteluja, joissa henkisen tuen ja mielenterveystaitojen osaamisesta on hyötyä. Henkisen tuen osaamista tarvitaan myös esimerkiksi Ensiaputoiminnassa ja valmiustoiminnassa. 

Terveyden edistämisen vapaaehtoiset: SPR:n terveyden edistämisen vapaaehtoiset tekevät jalkautuvaa päihdetyötä esimerkiksi festareilla, tapahtumissa ja kouluissa. He kohtaavat eri tilanteissa olevia ihmisiä, jolloin henkisen tuen ja mielenterveystaitojen osaaminen on tärkeää. 

Kaikki vapaaehtoisemme sitoutuvat edistämään Punaisen Ristin ja Puolikuun toimintaa ohjaavia periaatteita. Periaatteet kannattaa lukea ennen vapaaehtoistoimintaan hakeutumista. Lue lisää periaatteista.

Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt 
Nämä pelisäännöt on muokattu Ystävätoiminnan pelisäännöistä. Erilaiset ohjeistukset käytäntöihin löytyvät täältä.

Tavallisen ihmisen taidoin
Punaisen Ristin vapaaehtoiset toimivat autettavien tukena tavallisen ihmisen taidoin ja voimavaroin. Vapaaehtoiset eivät tee ammattilaisen työtehtäviä, vaikka heillä olisi tähän osaamista. Henkisen tuen vapaaehtoinen tekee niitä tehtäviä, joita hänelle on esimerkiksi hälytystehtävän yhteydessä annettu. Keskeiset henkisen tuen vapaaehtoisen tehtävät löytyvät täältä – linkki sivulle.

Palkattomuus
Vapaaehtoistehtävä on aina palkatonta. Joitakin kuluja voidaan korvata, jos ne on sovittu etukäteen. Lue täältä lisää (linkki)

Vapaaehtoisuus
Jokainen tulee mukaan vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Jokainen saa valita itselleen sopivan toimintamuodon ja paljonko käyttää siihen aikaa. Vapaaehtoinen voi valita tehtävänsä niin, että se tuottaa hänelle iloa ja hyvää mieltä, ja tehtävää voi halutessaan vaihtaa. Jokaisella on oikeus sanoa ”ei” sellaiselle pyynnölle tai tehtävälle, joka tuntuu liian vaativalta, sopimattomalta tai epämiellyttävältä.

Luotettavuus
Vapaaehtoinen on luotettava. Vaikka ihmiset ovat mukana vapaaehtoisesti, he ovat sitoutuneet tekemään sen, minkä ovat luvanneet. Omista voimavaroista on huolehdittava siten, ettei lupaa enemmän kuin pystyy ja ehtii, vaan käyttää vapaaehtoistoimintaan aikaa ja energiaa sen verran kuin itselle sopii. Ystävätoiminnassa luotettavuus syntyy siitä, että sovituista tehtävistä, aikatauluista ja tapaamisajankohdista pidetään kiinni. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan hyvien käytöstapojen mukaisesti ajoissa.

Vaitiolotaito ja luottamuksellisuus (huom. myös sosiaalisessa mediassa!)
Punaisen Ristin vapaaehtoisena olet vaitiolovelvollinen. Toiminta on kummankin osapuolen kannalta luottamuksellista, eikä vapaaehtoisen tule kertoa autettujen henkilöiden asioista ulkopuolisille ilman tämän suostumusta. Ongelmatilanteessa vapaaehtoisella on kuitenkin oikeus ja velvollisuus keskustella asiasta ammattilaisten kanssa, eikä hänen tarvitse kantaa vastuuta yksin. Asioita voi pohtia myös ehdottoman luottamuksellisesti yhdessä muiden henkisen tuen toiminnassa tai kyseisessä tehtävässä mukana olevien kesken.

Puolueettomuus
Vapaaehtoisena tärkein tehtäväsi on tukea ja kuunnella, ja mahdollisessa hankalassa tilanteessa voitte yhdessä pohtia ratkaisuja. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle eikä sekaannu muiden välisiin ristiriitoihin. Puolueettomuus-pelisäännön mukaan järjestön toiminnassa ei myöskään oteta kantaa esimerkiksi uskontoon tai politiikkaan. Vapaaehtoistoiminnassa autetaan eniten apua tarvitsevaa maailmankatsomuksesta, uskonnosta, kielestä tai ihon väristä riippumatta.

Toimintaa tarvitsijan ehdoilla
Apua annetaan tarvitsijan ehdoin. Vapaaehtoisen on kunnioitettava asiakkaan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta, vaan hän kulkee rinnalla, kuuntelee ja tukee.

Tasa-arvoisuus
Vapaaehtoisena auttajana olet tasavertainen autettavan kanssa, vaikka toinen tarvitseekin tukeasi. Vapaaehtoiset kohtaavat myös toisensa keskenään tasavertaisina. Toiminnassa jokaista arvostetaan ja kunnioitetaan sellaisen kuin hän on, ja jokaisen ajatukset otetaan huomioon. 

Toiminnan ilo
Vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä siinä mukana oleville. Toiminta on yhteistä, vapaaehtoista ja positiivista, joten sen lähtökohtien tulisi olla myönteiset.  Vapaaehtoistoiminta ei saisi muodostua ikäväksi pakoksi, vaan sen tulisi tuottaa iloa kaikille osapuolille. Vapaaehtoinen voi halutessaan lopettaa tehtävässä.

Vapaaehtoisella on oikeus

• saada toiminnasta iloa ja osaamista
• osallistua niihin järjestön vapaaehtoistehtäviin, joihin hänellä on osaamista ja kiinnostusta. 
• saada perehdytystä, koulutusta, ohjausta ja tukea tehtäviin. Tukea ovat myös vertaistuki, yhteiset tilaisuudet, työnohjaus ja mentorointi.
• osallistua järjestön toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen
• olla mukana järjestön sääntömääräisessä päätöksenteossa, jos hän on järjestön jäsen
• saada ja antaa palautetta sekä kiitosta
• kokea arvostusta tehtävästään
• kehittyä vapaaehtoisena ja saada halutessaan todistus toiminnastaan
• saada kohtuullinen korvaus kuluista, jotka aiheutuvat vapaaehtoistoiminnasta. Ohje siihen, mitkä kulut korvataan, löytyy vapaaehtoisten kulukorvaus suosituksesta.

Vapaaehtoisella on velvollisuus

• toimia Punaisen Ristin arvojen ja periaatteiden mukaan
• toimia Punaisen Ristin sääntöjen ja toimintalinjauksen mukaan
• toimia niin, että toiminta on kaikille turvallista. Toiminnassa ei saa olla rasismia, syrjintää eikä häirintää.
• puuttua syrjintään ja rasismiin heti, jos hän huomaa sellaista
• sitoutua siihen toimintaan, johon hän on lupautunut. Sitoutuminen on tärkeää siksi, että Punainen Risti voi suunnitella ja toteuttaa toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.
• osallistua tehtävään liittyvään perehdytykseen ja koulutukseen.
• kertoa puutteista tai vaaroista, jotka hän huomaa toiminnassa.
• sitoutua vaitioloon ja tietosuojaan liittyviin ohjeisiin.

Onnettomuustilanteissa jokaisen mielenterveys on kovilla ja silloin koulutetut vapaaehtoisemme voivat tukea pahimman yli. Henkisen tuen vapaaehtoiset ovat usein myös koulutettuja purkutilanteiden ohjaajia. Purkuja tarvitaan vapaaehtoistehtävien, erityisesti erilaisten hälytystehtävien jälkeen. Verkossa toimiminen vaatii myös säännöllisiä purkukeskusteluja, jotta auttajat jaksavat tehtävissään. 

Monet vapaaehtoiset haluavat jutella ja vaihtaa ajatuksia omista kokemuksistaan toisten vapaaehtoisten kanssa. Osastojen tai toimintaryhmien on hyvä järjestää aina silloin tällöin keskusteluja, joissa vapaaehtoiset voivat kertoa kokemuksiaan ja jakaa tuntemuksiaan. On tärkeää sopia, milloin voi kertoa arkaluontoisista asioista, voiko käyttää oikeita nimiä ja niin edelleen. Aina välillä on hyvä pyytää koulutettu purkuvapaaehtoinen vetämään palautekeskustelua. 

On syytä muistaa, että vapaaehtoisen jaksamisen perusta on 
•    riittävä koulutus ja perehdytys, 
•    selkeä tehtävänkuva, 
•    osaston tai toimintaryhmän tuki 
•    jatkuva osaamisen varmistaminen sekä
•    yhteisiin periaatteisiin ja käytäntöihin sitoutuminen

Ei pidä unohtaa ihan tavallista vuorovaikutusta esimerkiksi toimintaryhmissä. Ihan tavalliset, vapaaehtoisvertaisten keskustelut ovat tuiki tärkeitä vapaaehtoisten jaksamisen kannalta. Ja aina ei tarvitse olla vaikeita asioita jaettavana, vaan on hyvä olla tilanteita, joissa jaetaan onnistumisia ja ilon hetkiä. Siksi on tärkeää iloita kaikista onnistumisista sekä antaa kiitosta toisille, aina kun vain siihen on tilaisuus. 

Kaikista auttamistehtävistä kannattaa keskustella
Auttajan roolissa keskitymme usein edistämään muiden hyvinvointia, mutta unohdamme helposti oman jaksamisemme. Uupunut auttaja ei ole kenellekään hyödyksi. Siksi on tärkeää käydä säännöllisesti läpi omia kokemuksia ja tuntemuksia auttamistehtävästä toisten vapaaehtoisten kanssa. Fiiliskierros on tarkoitettu helposti toteutettavaksi tavaksi puhua siitä, missä mennään oman tehtävän osalta ja miltä tehtävä tuntuu. 

Fiiliskierros tukemaan omaa jaksamista

Fiiliskierros on yksinkertainen, rutiininomainen tapa huolehtia toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten jaksamisesta. Täältä (linkki) löytyvässä materiaalissa kerrotaan, miten fiiliskierros toteutetaan jokaisen toimintakerran jälkeen ja miten sillä tuetaan vapaaehtoisten palautumista. Lisäksi ohjeistetaan miten ja milloin on aika hakea lisätukea. 

Fiiliskierros sopii kaikille, jotka toimivat vapaaehtoistehtävissä. Punaisen Ristin paikallisosastojen vapaaehtoisia kannustetaan tekemään fiiliskierroksesta tapa. Erityisesti vastuuvapaaehtoisia (esim. ryhmien johtajia ja ohjaajia) kannustetaan ottamaan fiiliskierros säännölliseen käyttöön. 

Fiiliskierroksen tarkoitus on

• välittää vapaaehtoisen hyvinvoinnista ja jaksamisesta
• normalisoida niitä tunteita, ajatuksia ja reaktioita, mitä voi nousta vapaaehtoistoiminnan yhteydessä tai sen jälkeen
• harjaannuttaa puhumaan omista kokemuksista
• auttaa arvostamaan omia ja toisten tuntemuksia ja ajatuksia
• opettaa ymmärtämään, milloin lisätuki on tarpeen

Toiminta vapaaehtoisauttajana onnettomuus- ja katastrofitilanteissa on henkisesti vaativa tehtävä. Myös auttajalla saattaa ilmetä samanlaisia reaktioita ja tunteita kuin autettavilla ja tilanteesta selviytymiseksi tarvitaan purkukeskustelua.

Purkukeskustelut

Purkukeskustelu tulee järjestää aina, kun on ollut tapahtuma, joka voi aiheuttaa vapaaehtoisille psyykkistä stressiä ja vaikeuttaa paluuta normaaliin arkeen. 

Purkukeskustelun (defusing) tarkoituksena on nopea psyykkisten stressireaktioiden lieventäminen, kokemusten normalisointi, sosiaalisen verkoston vahvistaminen ja eristäytymisen ehkäiseminen. Tavoitteena on, että arkirutiineihin voitaisiin palata mahdollisimman pian ja vaivattomasti. Purkukeskustelussa arvioidaan mahdollisen jälkipuinnin tai yksilöllisen tuen tarve.

Purkukeskustelun jälkeen voidaan järjestää tapausta käsittelevä, ammattilaisen ohjaama jälkipuinti- eli debriefing istunto. Näitä istuntoja voidaan järjestää tarvittaessa useampi. Jälkipuinnin ohjaajaksi voi tilata psykologin SPR:n valmiusryhmästä.  Piirin kannattaa sopia yhteistyöstä myös hyvinvointialueen kriisityön tai Kriisikeskuksen kanssa, sillä välttämättä aina ei psykologiryhmästä löydy vapaata psykologia.

Purkukeskustelu tulee tilata oman piirin piiritoimistolta joko henkisen tuen vastuuhenkilöltä, valmiuspäälliköltä tai järjestötyön vastuuhenkilöltä. Selvitä ajoissa oman piirisi käytännöt. 

Käsitteiden defusing ja debriefing ero
SPR:n vapaaehtoisten kanssa purkukeskustelut perustuvat defusing-menetelmään, joka viittaa lyhytaikaiseen, välittömään keskusteluun. Tällä pyritään lievittämään psyykkistä kuormitusta ja palauttamaan toimintakyky äkillisen ja järkyttävän tapahtuman jälkeen. Purkukeskusteluita voi järjestää SPR:n purkukeskustelukoulutuksen käynyt vapaaehtoinen. 

Käsitteet defusing ja debriefing sekottuvat helposti. Debriefing suomennetaan jälkipuinniksi ja sillä viitataan SPR:llä ammattilaisten ohjaamiin ryhmäistuntoihin, joissa jokainen osallistuja käy halutessaan läpi oman näkemyksensä tapahtuneesta ja sen herättämistä tunnereaktioista. Tyypillisesti jälkipuinti on järjestetty 1-4 päivän kuluessa traumaattisesta tapahtumasta, kun taas defusing pyritään järjestämään jo 8-12 tunnin sisällä.

Debriefingillä on tarkka rakenne ja se eroaa defusingista siinä, että jälkipuinnissa käsitellään tapahtuman aiheuttamia tunnereaktioita ja istunto voidaan toistaa useamman kerran. Jälkipuinti on hyödyllistä henkilöille, jotka reagoivat voimakkaasti tapahtuneeseen. 

Oikealla hetkellä annettu henkinen tuki auttaa ihmistä eteenpäin silloin, kun äkillinen ja odottamaton kriisi järkyttää turvallisuuden tunnetta.
Jokaisen elämään osuu tilanteita, jotka tuntuvat raskailta. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi ero, työttömyys, sairaus, läheisen kuolema, onnettomuus tai rikoksen kohteeksi joutuminen.

Akuutti kriisi (tai äkillinen kriisi) on odottamaton ja shokeeraava tapahtuma, kuten läheisen äkillinen kuolema, tapaturma tai väkivalta, joka rikkoo ihmisen turvallisuudentunteen nopeasti. Elämänkriisi on yleisempi termi, joka viittaa elämänmuutostilanteisiin, kuten avioeroon tai työttömyyteen, jotka voivat kehittyä ja tuntua pitkäkestoiselta kuormitukselta.  Vaikka molemmat ovat kriisin muotoja, akuutti kriisi kuvaa nopeaa, yllättävää ja usein traumaattista tapahtumaa, kun taas elämänkriisi voi olla pitkäkestoisempi tai kehittyä vähitellen.

Kriisin vaiheet

Jokainen kokee äkillisen tilanteen, kriisin hieman eri tavoin, mutta kriiseissä voi nähdä tiettyjä vaiheita. Ei kuitenkaan kannata ajatella, että kaikki kriisit tulee käsitellä samalla tavalla ja samassa järjestyksessä. Ihmiset käsittelevät asioita hieman eri tavoin. Mutta usein tietyt asiat toistuvat. 

Shokkivaihe 
Shokkivaihe alkaa heti tapahtuman jälkeen. Se kestää korkeintaan muutamia vuorokausia. Ihminen ei vielä käsitä tapahtunutta. Tyypillisesti hän on tässä vaiheessa poikkeuksellisen tyyni, vaikka onkin kokenut järkyttävän tapahtuman. Joskus shokkivaiheessa saattaa ilmetä voimakasta paniikkia. Toisaalta jotkut saattavat lamaantua täysin. Vaiheen tarkoituksena on suojella ihmismieltä tiedolta, jota se ei pysty vielä ottamaan vastaan. 

Reaktiovaihe 
Reaktiovaihe kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa vähitellen tulla tietoiseksi siitä, mitä on tapahtunut ja mitä se merkitsee. Ihminen voi kokea voimakkaita tunnereaktioita, kuten syyllisyyttä, vihaa tai itkuisuutta. Myös fyysiset reaktiot kuuluvat tähän vaiheeseen. Ne voivat olla esimerkiksi pahoinvointia, huimausta tai univaikeuksia. Reaktiovaiheessa ihminen haluaa yleensä puhua järkyttävästä kokemuksestaan muiden kanssa. 

Käsittelyvaihe 
Käsittelyvaihe kestää muutamasta kuukaudesta noin vuoteen. Varsinainen surutyö alkaa käsittelyvaiheessa. Ihminen alkaa pikkuhiljaa hyväksyä sen, mitä on tapahtunut. Vaiheen aikana voi olla esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeuksia tai ihmissuhteista vetäytymistä. 

Uudelleen suuntautumisen vaihe 
Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisi alkaa pikkuhiljaa muodostua osaksi omaa elämäntarinaa. Elämänilo palaa hiljalleen. Ihminen voi saada jopa lisää voimavaroja.

Kriisistä toipuminen 
Eri ihmisillä on erilaiset valmiudet sietää vaikeita elämäntilanteita. Toinen saattaa selvitä suhteellisen nopeasti omillaan, toinen taas tarvita enemmän aikaa ja tukea. 

Lähde: Kriisin vaiheet ja kriisistä toipuminen | Mielenterveystalo.fi Viitattu 8.12.2025
Lue myös: Shokista uuteen alkuun - MIELI ry Viitattu 8.12.2025

Koetun kriisin luonteen lisäksi toipumiseen vaikuttaa esimerkiksi muu elämäntilanne. Jos elämäntilanne on entuudestaan raskas, on kriisistä selviytyminen hankalampaa. 

Myös vanhat käsittelemättömät kriisit saattavat nousta pintaan äkillisen kriisin aikana. Uusi kriisi antaa mahdollisuuden työstää näitä vanhoja käsittelemättömiä tunteita.

Henkinen ensiapu

Henkinen ensiapu on opeteltava taito siinä, missä muutkin ensiaputaidot. Tunnistamalla omat ja muiden kriisireaktiot, hakemalla apua ja tutustumalla henkisen tuen ohjeisiin voit auttaa itseäsi ja muita selviytymään kriisistä.
Lue lisää: Näin autat itseäsi tai läheistäsi kriisissä - Punainen Risti
Auttavat puhelimet ja verkkopalvelut

Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän toiminta perustuu vuonna 2024 päivitettyyn Suomen Punaisen Ristin ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöpöytäkirjaan, jossa todetaan muun muassa, että Suomen Punainen Risti ylläpitää psykologien valmiusryhmää kriisi- ja onnettomuustilanteiden varalle.

Ryhmässä on 25 psykologia eri puolilta Suomea. Kriisitilanteessa psykologien valmiusryhmä voidaan hälyttää Suomen Punaisen Ristin kautta.

Hälytyksen jälkeen ydinryhmä (Punaisen Ristin työntekijöitä sekä valmiusryhmän jäseniä) arvioi psykososiaalisen tuen tarpeen ja toiminnan laajuuden, laatii suunnitelman henkilöresurssien käytöstä ja auttamistoimien kestosta yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Kriisien ulkopuolisena aikana erilaiset organisaatiot voivat tilata valmiusryhmältä koulutus-, konsultaatio ja jälkipuintipyyntöjä.

Valmiusryhmän varallaolo on vapaaehtoista, eikä siitä makseta palkkiota. Ryhmän jäsenet toteuttavat eri tahojen välittämiä avunpyyntöjä Punaisen Ristin toimeksiantona ja he saavat tekemästään ammatillisesta työstä korvauksen. Kustannusten korvaamisesta tilaajan kanssa sovitaan erikseen. Ryhmän peruskulut korvataan Punaisen Ristin katastrofirahastosta.

Lue lisää: Mikä on Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmä?

Kun viestitään onnettomuuksista ja kriiseistä, jossa SPR:n vapaaehtoiset ovat mukana, on muistettava, että viranomainen vastaa itse tapahtuman viestinnästä. SPR viestii omasta toiminnastaan ei itse onnettomuudesta, häiriöstä tai kriisistä. 

Osastojen ja toimintaryhmien on hyvä kouluttautua valmiusviestintään ja miettiä etukäteen, kuka toimii viestinnän yhdyshenkilönä, jolloin yksi henkilö voi keskittyä viestintään onnettomuustilanteessa. Viestinnän pitää aktivoitua heti ensimmäisenä, kun jotain tapahtuu. On tärkeää muistaa viestiä myös piiriin tilanteesta.  

Keskustoimiston viestintä tukee kriisitilanteessa osastoja ja piirejä sekä auttaa yhteydenpidossa mediaan ja toimittajiin. Erityisen tärkeää on se, että osastoissa ja piireissä tunnistetaan tilanteet, jotka herättävät kiinnostusta mediassa. Kannattaa olla hyvin matalalla kynnyksellä yhteydessä SPR:n keskustoimiston viestintään ja pyytää tukea. 

Kriisitilanteessa akuuttia tietoa välitetään Punaisen Ristin toiminnasta ulkoisesti verkossa ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Instagram) kanavissa. Lisäksi voidaan tehdä mediatiedotteita sekä alueelliseen että valtakunnalliseen jakeluun. Verkkosivuille voidaan tehdä nopeasti kriisisivut, joille kootaan henkisen tuen yhteystietoja (esim. kriisipuhelimet, järjestön yhteyshenkilöt, jne.) sekä kriisikohtaista informaatiota ja jakaa henkisen tuen ohjeita.

Lue lisää viestinnästä: Vapaaehtoisten viestintä

Henkisen tuen koulutukset

Henkisen tuen peruskurssin lisäksi on tarjolla useita muitakin koulutuksia, joilla voi vahvistaa psykososiaalisen tuen osaamista. Alla on listaus niistä, joita vapaaehtoiskouluttajamme kouluttavat. Sen lisäksi tarjoamme silloin tällöin yhteisiä webinaareja ajankohtaisista aiheista.

Henkisen tuen koulutuksiin voivat kaikki vapaaehtoiset osallistua. Ne antavat välineitä kohdata ihmisiä auttamistilanteissa. Erityisesti onnettomuustilanteissa henkisen tuen osaaminen korostuu. Koulutustarjonta löytyy OMAPunainen Risti -sivuilta (Linkki)

Suosittelemme, että jokainen SPR:lle vapaaehtoiseksi haluava suorittaisi ensin Tervetuloa yhteiseen tarinaan -verkkokurssin (30 min).
Kurssin suorittamiseen pääset täältä.
Täältä löydät lisää materiaalia Punaiseen Ristiin tutustumiseen. 

Henkisen tuen koulutuksia ovat:

Henkisen tuen peruskurssi 8h
Keskittyy henkiseen ensiapuun, joka on yksinkertainen, mutta tehokas tapa auttaa ihmisiä hädässä. Kyseessä on avun muoto, jossa kiinnitetään huomiota autettavan henkilön reaktioihin, kuunnellaan häntä aktiivisesti, ja jos tarpeen, tarjotaan hänelle tukea välittömien ongelmien ratkaisussa ja perustarpeiden täyttämisessä. Henkisen ensiavun taitojen opettelu ja kriisireaktioiden ymmärtäminen mahdollistavat sen, että henkilö pystyy auttamaan paitsi muita myös itseään mahdollisissa kriisitilanteissa. 

Henkisen tuen jatkokurssi 8h
Koulutus syventää psykososiaalisen tuen osaamista. Kurssilla saa lisätietoa stressistä, sen synnystä ja keinoista lievittää sitä. Lisätietoa saadaan myös surusta, suremisesta ja surutyöstä sekä siitä, miten antaa henkistä ensiapua surevalle. Kurssilla pureudutaan myös siihen, miten järkyttävät tapahtumat vaikuttavat yhteisöön sekä miten yhteisöä ja yhteisön – ja myös yksilön - resilienssiä voidaan vahvistaa.

Henkisen tuen perus- ja jatkokurssi verkossa 8h 
Saman sisältöiset kurssit kuin lähikoulutuksenakin.

Henkisen tuen kurssi ystäville ja ruoka-avun vapaaehtoisille 3h
Koulutuksen tavoitteena on antaa perustietoa henkisestä tuesta ja tukea ystävätoiminnan ja ruoka-avun vapaaehtoisia kohtaamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.  Koulutus antaa myös tukea ja valmiuksia vapaaehtoisen omaan jaksamiseen ja rajojen vetämiseen. Case harjoitusten avulla osallistujat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia toistensa kanssa. Suoritetaan Ystäväkurssin tai Ruoka-avun peruskurssin jälkeen.

Nuoret ja mielenterveys -täydennyskoulutusmateriaali 2h
Koulutus on suunnattu vapaaehtoisille, jotka kohtaavat tehtävässään nuoria esimerkiksi kahdenvälisessä ystävätoiminnassa, ryhmätoiminnassa tai verkon välityksellä. Vapaaehtoinen voi suorittaa koulutusmateriaalin itseopiskeluna SPR Oppimateriaaleissa tai lähiopetuksena kouluttajan ohjaamana. Itseopiskelumateriaalin läpikäymiseen on pohdintatehtävineen hyvä varata noin 2 tuntia.

Vapaaehtoisille mielenterveydestä -täydennyskoulutusmateriaali 2-3h
Koulutus on suunnattu kaikille vapaaehtoisille, jotka kohtaavat mielenterveyteen liittyviä haasteita vapaaehtoistehtävissään. Koulutus on rakennettu ystävätoiminnan ja ruoka-avun vapaaehtoisille, mutta se soveltuu myös muille. 

Haavoittuvassa asemassa olevan maahanmuuttaneen henkinen tuki 3 h
Tämä koulutus on suunnattu vapaaehtoisille, jotka toimivat maahanmuuttaneiden ja haavoittuvuuksille altistavien tekijöiden parissa (esim. turvapaikanhakijat, tilapäisen suojelun saajat, paperittomat, ihmiskaupan uhrit, alaikäisenä yksin maahan tulleet säilöön otetut). Koulutuksessa käydään läpi perustason asioita henkisestä tuesta maahanmuuton näkökulmasta ja haavoittuvuuksien tunnistamisesta. Suoritetaan Kotoutumisen tuki tai Henkisen tuen peruskurssin jälkeen. 

Henkinen ensiapu lapsille 8 h
Lasten tukemiseen suunnattu henkinen ensiapu perustuu samoihin periaatteisiinkuin aikuisille tarkoitettu henkinen ensiapu. Lapset eivät kuitenkaan ole ”pieniä aikuisia”, vaan saattavat tarvita erilaista tukea kuin aikuiset, sillä he tarvitsevat vielä eri tavoin suojaa ja huolenpitoa. 

Henkinen ensiapu nuorille 8 h
Valmistuu keväällä 2026

Purkukeskusteluiden koulutukset 3 h + 8 h + 3 h itseopiskelua
Purkukeskusteluja (defusing) voi vetää kokeneet ja koulutetut vapaaehtoiset. Purkuja tarvitaan aina vaativien auttamistehtävien jälkeen. Koulutukseen voi hakeutua henkisen tuen peruskurssin käyneet jo kokemusta omaavat henkisen tuen vapaaehtoiset. Koulutus koostuu 3 tunnin verkko-osuudesta, 3 tunnin itseopiskelumateriaalista sekä 8 tunnin lähiopetuksesta. 

Verkkoauttajille suunnatut koulutukset:
Verkkoauttajana Punaisessa Ristissä 2h
Tämä itsenäisesti suoritettava verkkokoulutus tarjoaa perustiedot verkkokohtaamisesta ja turvallisesta verkkotoiminnasta. Yhdessä Henkisen tuen peruskurssin kanssa se toimii pohjakoulutuksena Auttavan chatin vapaaehtoisille.

Sekasin-chatin vapaaehtoiskoulutus 8h
Itsenäisesti suoritettava verkkokoulutus antaa tietoa nuorten mielenterveydestä, verkkokohtaamisesta ja käytännön taidoista chat-keskusteluja varten.

Henkisen tuen heräteinfot
Valmistuvat vuoden 2026 aikana

Mielenterveystaitojen koulutukset löytyvät: 

Suomen Punaisen Ristissä vapaaehtoiskouluttajat järjestävät peruskoulutusta järjestön omille vapaaehtoisille ja myös järjestön ulkopuolisille tahoille. Kouluttajina toimivat piirin tai osaston valitsemat kouluttajatehtäviin soveltuvat henkilöt. Kouluttajat saavat tehtäväänsä valmennuksen, jossa painotetaan kunkin toimialan sisällöllisen osaamisen lisäksi myös järjestön arvojen ja toiminnan periaatteiden tuntemista sekä henkilökohtaisten kouluttajataitojen kehittämistä. 

Kouluttajan tehtävä edellyttää kiinnostusta toimia ihmisten parissa, hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä oppia ja ohjata oppimista, motivoida ja innostaa. Lisäksi edellytetään vähintään 18 vuoden ikää sekä oman toimialan peruskurssin suorittamista. 

Henkisen tuen kouluttajat kouluttavat Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoisia, kansalaisia sekä tarvittaessa yritysten henkilökuntaa. Henkisen tuen kouluttajat voivat tukea ja sparrata piiriä ja osastoja henkisen tuen asiantuntijoina. Olet sopiva tehtävään, jos tunnet, että henkinen tuki kuuluu kaikille, sinulla on sopivaa työkokemusta tai vapaaehtoistoiminnan kokemusta, haluat jakaa osaamistasi.

Kuinka kouluttajaksi hakeudutaan?
Kouluttajakoulutukseen hakeudutaan oman piiritoimiston kautta. Piiritoimiston koulutus- tai ohjelmavastaavan kanssa sovitaan koulutuspolusta ja tulevista tehtävistä. Kouluttajakoulutus koostuu etä- ja lähijaksoista sekä opetusnäytteestä (=ohjattu opetusharjoitus). 

Kouluttajapätevyys ja sen voimassaolo
Kouluttajapätevyys saavutetaan suorittamalla kaikki kouluttajakoulutuksen osiot sekä opetusnäyte, jonka kesto on noin 2 oppituntia (à 45 min). Opetusnäyte suoritetaan mahdollisimman pian kouluttajakoulutuksen viimeisen osion jälkeen oman koulutuslinjan peruskurssilla. Koulutuksen jälkeen kouluttajaoikeus on voimassa kolme vuotta opetusnäytteen suorittamisesta tai täydennyskoulutuksesta. Kouluttajien valtakunnallinen täydennyskoulutus järjestetään vuosittain tammikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna.

Todistus ja kouluttajakortti
Kouluttajapätevyyden myöntää piirin asianomaisen koulutuslinjan järjestö- tai ohjelmatyöntekijä, joka myös allekirjoittaa todistuksen yksin tai yhdessä piirin koulutusvastaavan tai toiminnanjohtajan kanssa. Kouluttaja saa halutessaan myös kuvallisen kouluttajakortin. Kouluttajakoulutuksen opintokokonaisuus on opintopisteytetty (4 opintopistettä) ja koulutuksen sisältökuvaus on kirjattu erilliseen todistusliitteeseen.

Tarkemmat ohjeet ja lisätietoja

Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun (IFRC:n) sivustot mielenterveydestä ja psykososiaalisesta tuesta.

Mental health and psychosocial support | IFRC

IFRC:n mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen keskus
MHPSS Hub
Resources - MHPSS Hub

Työterveyshuollon suositus työterveyshuollolle, mutta soveltuu osin myös vapaaehtoistoimintaan:
Suositus työterveyshuollossa tehtävälle kriisityölle | Työterveyslaitos

Sosiaali- ja terveysministeriön raportti vuodelta 2019
Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen materiaaleja:
Palvelut kriisitilanteissa - THL
Mielen hyvinvointi kriisiaikana - THL
Mielenterveyden edistäminen - THL
PALOMA-osaamiskeskus – tukea pakolaistaustaisten mielenterveystyöhön - THL

SPR:n psykologiryhmän puheenjohtaja Atte variksen luento psykologisesta ensiavusta vuodelta 2022:
Psykologinen ensiapu, vakauttaminen ja hoidollinen tuki akuutissa kriisissä

Psykopodiaa podcast-sarja. Sarjan tekijä, Nina Lyytinen, on pitkäaikainen SPR:n psykologien valmiusryhmän jäsen. Podcastit ovat hyviä ja tiiviitä katsauksia erilaisiin psykologisiin ilmiöihin.
Psykopodiaa: psykologia podcast — Psykologi Nina Lyytinen

Mieli ry:n materiaalia kriisestä:
Kriisit kuuluvat elämään - MIELI ry

Mielenterveystalon materiaaleja ja omahoito-ohjeita:
Järkyttävän tapahtuman omahoito-ohjelma (Mieli ry) | Mielenterveystalo.fi

Tietoa kriisistä ja traumasta | Mielenterveystalo.fi

Turvallisuuskomitean sivusto kokonaisturvallisuudesta:
Kokonaisturvallisuus – Turvallisuuskomitea

Helsingin kaupungin tutkimus vuodelta 2023:
Yhdessä koronan aikaan. Tutkimus yhteisöllisestä resilienssistä Helsingissä | Tutkimus- ja tilastotietoa Helsingistä

Valtioneuvoston raportti kokonaisresilienssistä 2019:
Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi - Valto

Yhteisöjen resilienssiä lisäävä vapaaehtoistoiminta: Suomen Punaisen Ristin arjen turvallisuutta vahvistava toiminta henkisen kriisinkestävyyden näkökulmasta. Maria Viljanen,  Opinnäyteyö HUMAK 2024.

Opinnäytetyö (Laurea): Kriisityöntekijän työssä jaksaminen. Annika Rehn & Terhi Valkeapää. 2024:

Yksinäisyysverkosto SPR:n sivuilta.