Työsuhdeasiat ja palkanlaskenta
Tervetuloa osastojen työsuhdeasiat ja palkanlaskenta-sivulle. Sivu on tarkoitettu Punaisen Ristin työnantajina toimivien osastojen käyttöön. Täältä löydät työsuhdeasioihin ja palkanmaksuun liittyviä ohjeita ja lomakkeita.
Etkö löytänyt etsimäsi tietoa? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia sivun sisällöstä osoitteessa sprhrneuvonta@redcross.fi
Työnantajana toimiminen vastuullisesti
Työnantajuuteen ryhtymistä on aina syytä harkita perusteellisesti. Työnantajana toimiva osasto toimii Punaisen Ristin edustajana ja on tärkeää, että työnantajuudessa toimimme Punaisen Ristin periaatteiden ja yhteisten toimintatapojen mukaisesti. Tukea pohdintaan työnantajuudesta saat yhteisistä tukipalveluistamme henkilöstöyksiköstä: sprhrneuvonta@redcross.fi
Työllistävällä osastolla on vastuu nimetä käytettävissä oleva esihenkilö, joka on työntekijöiden tavoitettavissa ja joka käy paikan päällä säännöllisesti. Esihenkilönä voi toimia osaston puheenjohtaja tai muu nimetty hallituksen jäsen. Osaston vapaaehtoiset voivat toimia omalta osaltaan apuna perehdyttämisessä ja ohjaamisessa. Työnjohdollinen vastuu on kuitenkin aina osaston hallituksella sekä nimetyllä esihenkilöllä.
Hyvä perehdytys mahdollistaa onnistumisen
Työnantajan vastuihin kuuluu uuden työntekijän asianmukainen ja riittävä perehdyttäminen tehtävään. Hyvin valmisteltu ja toteutettu perehdytys antaa hyvät edellytykset työnteon onnistumiselle sekä lisää osallisuuden kokemusta ja motivaatiota.
Nimetty esihenkilö vastaa perehdytyksen suunnittelusta ja toteutuksesta, jossa vapaaehtoiset voivat toimia osittaisena apuna sovitusti. Perehdytyksen tukena voi käyttää alla olevaa perehdytyspassia, jota on myös mahdollista täydentää oman osaston perehdytettävillä teemoilla.
- Perehdytyspassi_Osaston uusi työntekijä.docx
- Perehdytyspassi_Osaston uusi palkkatuettu työntekijä.docx
Esihenkilön tuki työsuhteen aikana
Työsuhteen alun perehdytyksen jälkeen esihenkilön tuen ja tapaamisten työntekijöiden kanssa muuttuu säännölliseksi esihenkilötyöksi. Säännöllisten tapaamisten aikana on hyvä käydä läpi niin työntekoon liittyvät asiat, kuin mahdolliset lisäperehdytyksen ja tuen tarpeet. On tärkeää, etteivät osaston vapaaehtoiset joudu ottamaan esihenkilölle kuuluvaa vastuuta, vaikka voivat olla tukena käytännön työn perehdyttämisessä.
Miksi käyttää keskustoimiston yhteisiä tukipalveluita?
Hyvä hallinto on osaston hallituksen vastuulla ja sen edistäminen varmistetaan parhaiten yhteisiä tukipalveluitamme käyttämällä. Kun osasto on yhteisten tukipalveluiden asiakas, tarjoamme automaattisesti sekä kirjanpidon että palkan/palkkionmaksun palvelut. Sekä kirjanpito että palkanlaskentapalvelut toimivat Procountor-ohjelman kautta ja tarjotaan osastoille edulliseen hintaan. Työsuhdeneuvontamme on osastoille maksuton.
Palkanlaskentapalveluita tarjoamme keskustoimiston palkkatiimissä, joka toimii osana henkilöstöyksikköä. Henkilöstöyksikössä on aina ajantasainen tieto ja osaaminen työsuhde- ja palkka-asioissa (esim. palkankorotukset). Tämän takia suosittelemme ostamaan palkkapalvelun yhteisten tukipalveluiden kautta.
Yhteisten tukipalveluiden käyttö vahvistaa yhteisiä toimintatapoja ja on myös usein osastolle taloudellisesti edullisempaa, kuin esim. tilitoimiston palveluiden käyttö. Tärkeää olisi myös vapauttaa hallinnollisesta työstä vapaaehtoisille aikaa varsinaiseen auttamistyöhön.
Miten osastoni pääse palveluihin?
Kun olette osaston hallituksessa sopineet keskustoimiston yhteisiin tukipalveluihin siirtymisestä, alkuperehdytyksen Procountoriin ja yhteisiin tukipalveluihimme pitää osastokirjanpidon tiimin edustaja, jonka tavoitat osoitteesta sprosastokirjanpito@redcross.fi
Yhteisen alkuperehdytyksen jälkeen voit olla yhteydessä meihin riippuen kysymyksen sisällöstä muutamaan eri tiimiin. Kts. ystävällisesti yhteisten tukipalveluiden yhteystiedot alla.
Mikäli olet kiinnostunut yhteisistä tukipalveluista ja ProCountorin käytöstä, ole rohkeasti yhteydessä - kerromme mielellämme lisää!
Yhteisten tukipalveluidemme yhteystietoja
Tuemme työnantajina toimivia osastoja työsuhdeasioissa, palkanlaskennassa ja kirjanpidossa. Alla näet keneen voit olla yhteydessä missäkin asiassa.
Työnantajuus ja työsuhdeasiat
Jos pohdit työnantajuuteen liittyviä kysymyksiä tai työnantajaksi ryhtymistä, tai tarvitset lomakepohjaa tai neuvontaa työsuhteeseen liittyvään asiaan tai ristiriitatilanteeseen, ole yhteydessä osoitteessa: sprhrneuvonta@redcross.fi
Palkanlaskenta ja palkkionmaksu
Kun sinulla on kysymyksiä suoraan palkanlaskentaan tai palkkionmaksuun liittyen, voit olla yhteydessä palkkatiimiimme: sprpalkanlaskenta@redcross.fi Keskustoimiston palkkapalveluita käyttävät osastot voivat toimittaa palkanlaskentaan liittyvät tiedot yllämainittuun osoitteeseen.
Kirjanpito sekä Procountor
Kirjanpitoon ym. talousasioihin, Procountorin käyttöön sekä osastoijen vastuuvakuutuksiin liittyvissä asioissa ole yhteydessä kirjanpitotiimiin: sprosastokirjanpito@redcross.fi
Talousasioilla on Vapaaehtoistiedossa oma sivustonsa, johon pääset tästä.
Liitteenä löydät Sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen ja palkkataulukot vuosille 2025-2028, sekä sivukululaskurin.
Työsopimuksen valmistelu ja palkan määrittely
Mikäli olet palkkaamassa työntekijää ja tarvitset työsopimuspohjaa, ole yhteydessä henkilöstöyksikköön osoitteessa sprhrneuvonta@redcross.fi.
Ennen työsopimuksen allekirjoittamista esihenkilö lähettää valitulle työntekijälle luettavaksi SPR:n Eettiset toimintaohjeet sekä Seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja hyväksikäytön ehkäisy ja toimintatavat, joita jokaisen työntekijän edellytetään noudattavan. Kyseiset dokumentit toimitetaan työntekijälle mieluiten ennen työsopimuksen allekirjoitusta, mutta viimeistään siinä yhteydessä. Dokumentteja ei tarvitse erikseen allekirjoittaa, vaan työntekijä sitoutuu niihin työsopimuksen allekirjoittaessaan.
- SPR Eettiset toimintaohjeet henkilöstölle.pdf
- SPR linjaus seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön ehkäisy.pdf
Koeaika
- 1 kk–6 kk – koeajan enimmäismäärä on 6 kk, mikä on yleisin ja
suositeltavin. - Ei koeaikaa – mikäli työntekijä on suorittanut lähes peräkkäisissä
työsuhteissa samoja tai samankaltaisia tehtäviä organisaatiossa. - Puolet työsuhteen kestosta – määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsuhteen pituudesta. Jos esim. työsuhde kestää 10kk koeaika voi olla korkeintaan 5kk.
Koeaikana on tärkeä käydä säännöllistä keskústelua työn sujumisesta, antaa rakentavaa palautetta ja tarvittavaa lisäperehdytystä.
Palkkaluokan määrittely
Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukaan palkka ryhmitellään vaativuusryhmiin 1-7. Osastotehtävissä sovelletaan yleensä ryhmiä 1-4.
Työkokemus, mikä lasketaan työntekijän hyväksi
Esihenkilö päättää, mitä vastaavaa tai ko. tehtävää hyödyttävää työkokemusta toisen työnantajan palveluksesta hän hyväksyy. Hyväksiluettava työkokemus vaikuttaa palkan muodostumiseen, sillä Järjestötessin mukaan palkka nousee 3v. / 6v. /9v. kohdalla seuraavasti:
- 3v. hyväksiluettua työkokemusta - 6% korotus peruspalkkaan
- 6v. hyväksiluettua työkokemusta - 10% korotus peruspalkkaan
- 9v. hyväksiluettua työkokemusta - 14% korotus peruspalkkaan
Työsopimukseen merkitään hyväksytyn työkokemuksen yhteenlaskettu määrä, vuodet ja kuukaudet erikseen, esim. 11 v 6 kk. Euromäärä on työehtosopimuksen mukainen vuosisidonnainen takuu, joka merkitään henkilökohtaiseen palkanosaan.
Punaisen Ristin työkokemus lasketaan mukaan tehtävästä riippumatta, jos työaikaa on ollut vähintään 19 h / vko ja ko. ajalta kertynyt lomaa. Palkattomia jaksoja, esim. vanhempain- tai opintovapaa, ei lasketa mukaan.
Tuntipalkkainen työsuhde
Tuntipalkan muotona voi käyttää vaihtelevaa työaikaa, esim. 0-20h/vko tai 15-30 h/vko, riippuen työn arvioidusta määrästä. Työntekijälle sitoudutaan tässä tapauksessa tarjoamaan vähintään minimituntimäärän mukainen määrä työtunteja viikossa.
Tuntipalkan saa laskettua muodostamalla palkan ensin vaativuusryhmän kuukausipalkan muodossa. Tuntipalkan saat jakamalla kuukausipalkan tuntipalkanjakajalla:
• Tuntipalkanjakaja 160 (37,50 h)
Rikostaustaote
Rikostaustaote tarkistetaan / vaaditaan vain yksintyöskentelyyn alaikäisten kanssa. Jo rekrytointi-ilmoituksessa tulee mainita, että Tehtävään valittavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote.
Palkattu työntekijä esittää rikostaustaotteen esihenkilölleen ennen aloittamista. Ote ei saa olla 6 kk vanhempi ja sen tulee olla alkuperäinen, eikä esimerkiksi kopio. Työntekijä huolehtii itse rikostaustaotteen tilaamisesta.
Tehtävänkuvalomake
Jo työpaikkailmoitusta laadittaessa on hyvä suunnitella työntekijän tarkempaa tehtävänkuvaa. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, mitkä ovat osastoa eniten palvelevat tehtävät ja tehtävänjakoa - mitä työntekijän kannattaa tehdä ja mitä taas vapaaehtoisen on järkevää tehdä. Kun tehtävänkuvaa on harkittu suunnitelmallisesti prosessin alusta asti, on mahdollista saada mahdollisimman sujuva prosessi rekrytoinnista perehdytykseen ja työntekoon.
Voit täyttää alla olevan tehtävänkuvauslomakkeen ja käydä läpi se työntekijän kanssa heti työsuhteen alussa osana perehdytystä.
Tarvittavat tiedot palkanlaskentaan
Kun osastosi on saanut alkuperehdytyksen Procountoriin ja yhteisiin tukipalveluihin osastokirjanpidon tiimistä, voit olla yhteydessä suoraan palkanlaskentaan. Jotta palkanmaksu yhteisten tukipalveluiden henkilöstöyksikön kautta voi alkaa, tarvitsemme uuden työntekijän työsopimuksen, tilinumeron sekä verokortin. Nämä voit toimittaa osoitteeseen sprpalkanlaskenta@redcross.fi.s
Huom! Muistathan lisätä .s sähköpostin loppuun, jolloin muodostuu turvasähköposti, jonka kautta arkaluoteista tietoa on mahdollista lähettää tietoturvallisesti meille.
Yllä mainittuun osoitteeseen voit myös toimittaa muut palkanmaksuun vaikuttavat tiedot kuten tiedot mahdollisista työsuhteen poissaoloista, jotka vaikuttavat palkanmaksuun. Muistathan ystävällisesti huomioida alla olevan palkanmaksun aikataulun kun toimitat palkkamateriaalia.
Palkanmaksuaikataulu
Palkanlaskennan aikataulu 2025 / osastot, joissa palkanmaksupäivä kuukauden viimeinen päivä
|
Palkanmaksupäivä (palkan oltava tilillä) |
Palkka-aineisto oltava perillä osoitteessa sprpalkanlaskenta@redcross.fi (Toimitathan aineiston mahdollisimman pian ja sitä mukaan kun tiedossa) |
|
| Syyskuu | 2025-09-30 | 2025-09-23 |
| Lokakuu | 2025-10-31 | 2025-10-24 |
| Marraskuu | 2025-11-28 | 2025-11-21 |
| Joulukuu | 2025-12-31 | 2025-12-19 |
Palkkionmaksu
Palkkiota maksetaan esim. EA-koulutuksista ym. lyhyistä toimeksiannoista. Yleisen linjan mukaisesti Punaisen Ristin toiminnassa ei makseta kokouspalkkiota. Palkkiot maksetaan kuukauden viimeisenä päivänä. Sähköpostin liitteenä lähetetty täytetty palkkiolomake toimii virallisena hyväksyntänä (allekirjoitusta ei tarvita).
Matkalaskut
Osastojen matkalaskut hoituvat osastokirjanpidon tiimin kautta. Lisätietoa löydät osastokirjanpidon sivuilta tai olemalla yhteydessä osoitteeseen sprosastokirjanpito@redcross.fi
Tulorekisterivelvollisuudet
Palkkahallinnon toimesta huolehditaan tulorekisterivelvollisuudesta.
Tukityöllistämisen periaatteet yleisesti
Jos osastosi harkitsee työnantajaksi ryhtymistä ensimmäistä kertaa tarjoamalla mahdollisuutta palkkatuettuun työhön, on tärkeä huomioida, että palkkatuetulla henkilöllä voi olla tavanomaista suurempi tuen tarve työsuhteensa aikana. Varmistathan siis, että osastollasi on riittävä valmius perehdyttää ja tukea, mikäli harkitsette palkkatuetun työn tarjoamista. Ennen etenemistä suosittelemme olemaan yhteydessä meihin osoitteessa sprhrneuvonta@redcross.fi
Palkkatuki ja sen suuruus
Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota työllisyysalue voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Tuki on määräaikaista ja usein myös osittaista, se kattaa pääsääntöisesti vain osan palkkakuluista.
Päivitetyn palkkatukilainsäädännön astuttua voimaan 1.7.2023 järjestöillä on edelleen mahdollista saada 100% palkkatuki, mutta sen voi saada ainoastaan 24kk työttömänä ollut työnhakija. 100% tuki korvataan 1,23 kertoimella, eli se kattaa osan sivukuluista. 100% tuki ei kuitenkaan kata myöskään ilman rajaa palkkakuluja, vaan siihen sovelletaan korvauskattoa (leikkuria), jonka jälkeen loput kuluista jää työnantajan maksettavaksi.
Kaikki muut palkkatuen muodot, 24kk työttömänä olleita lukuun ottamatta, ovat osittaisia palkkatukia, esim. 50% tai 70%. Kaikkien osittaisten palkkatukien osalta sivukulut siirtyvät uuden lain myötä työnantajan maksettavaksi (arviolta +25%).
Palkkatuen enimmäismäärä, eli korvauskatto
Palkkatukea maksetaan lain mukaisesti enintään 1260€/kk (50% palkkatuki). Jos tuki on myönnetty 7 §:n perusteella (70% palkkatuki), tuen enimmäismäärä on 1770€/kk ja jos tuki on myönnetty 8 §:n perusteella (100% palkkatuki), tuen enimmäismäärä on 2020€/kk.
Palkkatuen anominen
Palkkatukea voi hakea osaston valtuuttama henkilö, jolla on Suomi.fi-valtuudet ja portaalissa määritelty oikeus tehdä sähköinen palkkatukihakemus. Palkkatukea haetaan aluehallinnon asiointipalvelussa. Palkkatukeen käytettävät rahat ovat monella työllisyysalueella vähissä tai loppu. On hyvä varautua siihen, ettei palkkatukea ole aina saatavissa vaikka henkilö täyttäisi kriteerit palkkatuen myöntämiselle.
Palkkatukihakemuksen viranomaiskäsittelyssä menee yleensä 1-2 viikkoa. On hyvä varata 2-3 viikkoa aikaa asian käsittelyyn kokonaisuudessaan. Odotathan päätöstä - vasta myöntävän palkkatukipäätöksen jälkeen voit edetä työsopimuksen tekoon. Kun päätös palkkatuesta saapuu, se toimitetaan myös palkkahallintoon jatkotoimenpiteitä varten.
Työsopimus ja vuosilomat
Palkkatuetulle löytyy oma työsopimuspohjansa, jonka saat olemalla yhteydessä meihin osotteessa sprhrneuvonta@redcross.fi. Allekirjoitettu työsopimus tulee toimittaa palkanlaskentaan, joka toimittaa sen ensimmäisen maksatushakemuksen liitteenä KEHA-keskukselle.
Palkkatukijaksolla kertyneet vuosilomat tulee käyttää jo palkkatukijakson aikana, jotta niistä on mahdollista anoa korvaus (koskee vain 100% palkkatukea, jossa kulut korvataan kertoimella 1,23)
Tukityöllistämisen tilastointi
Suomen Punainen Risti on vuodesta 1998 lähtien työllistänyt vaikeasti työllistyviä ja pitkäaikaistyöttömiä erilaisin tukimuodoin työ- ja elinkeinoviranomaisten tukemana. Tukityöllistämisestä auttamisen keinona kootaan vuosittainen tilastoyhteenveto. Tilastoyhteenvedossa tarkastellan järjestön toimia heikommassa asemassa olevien henkilöiden tukemiseen arvojemme mukaisesti.
Tukityöllistämistilastot
SAIRAUSPOISSAOLOT
Sairauspoissaolojen kohdalla suosittelemme noudattamaan seuraavia toimintatapoja. Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimus toimii pohjana.
Lääkärikäynnit ja tutkimukset
Sairauden toteamiseen ja hoidon määritykseen liittyvät lääkärikäynnit ja tutkimukset, synnytystä edeltävät tutkimukset ja työnantajan mahdollisesti edellyttämät terveystarkastukset ja työkyvyn arviointiin liittyvät käynnit lasketaan työajaksi. Näistä käynneistä tulee ilmoittaa esihenkilölle etukäteen. Kiireettömät lääkäri- ja muut käynnit sekä mm. influenssarokotukset ovat omaa aikaa.
Sairauslomasta ilmoittaminen
Työntekijä ilmoittaa poissaolostaan osastossa sovitun käytännön mukaisesti, esimerkiksi soittamalla. Mikäli esihenkilö ei ole tavoitettavissa, työntekijä jättää hänelle yhteydenottopyynnön esim. puhelinvastaajaan tai tekstiviestinä. Esihenkilön velvollisuus on ottaa yhteyttä työntekijään.
Sairauspoissaolon kesto 1-3 kalenteripäivää
Työntekijä voi äkillisesti sairastuessaan olla poissa työstä omalla ilmoituksellaan sovitun mukaisesti 1-3 päivää. Esihenkilöllä on oikeus tilanteen niin vaatiessa pyytää työntekijää toimittamaan sairauslomatodistus jo ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien.
Sairauspoissaolon kesto yli 3 kalenteripäivää
Sairausloman neljännestä kalenteripäivästä tarvitaan lääkäriltä sairauslomatodistus. Jos sairaus tämän jälkeen edelleen jatkuu, myös uudesta jaksosta on hankittava lääkärin kirjoittama todistus, oma ilmoitus ei riitä.
Sairastuminen vuosilomalla tai sitä ennen
Jos sairastuu vuosilomansa aikana, on oikeus vuosiloman siirtämiseen lomapäiväkertymän määrittämien omavastuupäivien jälkeen. Omavastuuaika koskee yli neljän viikon (20 päivän) pituista vuosilomaa ja täysi viiden päivän omavastuu viiden viikon (25 päivän) pituista vuosilomaa. Jos sairastuminen tapahtuu ennen lomaa, omavastuuta ei ole ja työntekijällä on oikeus pyytää vuosiloma siirrettäväksi siltä osin kuin se menee sairausloman kanssa päällekkäin.
Lomaa siirtääkseen työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan viipymättä esihenkilölle ja hankkii sairauslomatodistuksen jo ensimmäisestä sairauspäivästään lähtien. Siirtyvän vuosiloman pitämisen ajankohdasta sovitaan esihenkilön kanssa.
Lapsen sairastuminen (tilapäinen hoitovapaa)
Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa voi lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi olla pois enintään kolme päivää, jotka ovat palkallisia. Mikäli poissaolo jatkuu, on se palkatonta neljännestä päivästä eteenpäin.
Työtapaturmasta johtuva sairausloma
Työ- tai työmatkatapaturmasta aiheutuvasta työkyvyttömyydestä on aina toimitettava lääkärintodistus ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien ja tehtävä ilmoitus vakuutusyhtiöön 10 päivän sisällä.
Huom. Työnantajalle toimitetut sairauslomatodistukset, -lausunnot ja muut terveydentilatietoja sisältävät asiakirjat tulee säilyttää tietoturvallisesti ja erillään muista työntekijää koskevista henkilötiedoista. Terveystietoja ei saa tallentaa ja mikäli sairauslomatodistus saadaan sähköpostitse, tulee käyttää turvasähköpostia. Mikäli työntekijä toimittaisi todistuksen tavanomaisella sähköpostilla, tulee se poistaa välittömästi kun asia on käsitelty.
VUOSILOMAT
5-päiväinen vuosilomalaskenta
Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa siirryttiin 5-päiväiseen vuosilomalaskentaan keväällä 2023. Aiemmin lomapäiviä olivat arkipäivät ma-la, eli 6 päivää viikossa. 5-päiväisessä laskennassa lomapäiviä ovat päivät ma-pe; lauantaita ei enää siis tarvitse huomioida. Loman pituuteen muutos ei vaikuta, kyse on ainoastaan laskentatavan muutoksesta.
Esimerkki:
Jos työntekijän loma on ollut 4 viikkoa (aiemmin 24 päivää, ma-la), se on muuntamisen jälkeen edelleen 4 viikkoa (nyt 20 päivää, ma-pe).
Vuosiloman ansaintakausi ja kertyminen
Loman ansaintakausi on 1.4. – 31.3. Lomavuoden 2025 lomat kertyvät ajalta 1.4.2025 - 31.3.2026.
Vuosilomaa kertyy kaikilta niiltä kuukausilta, jolloin työntekijälle kertyy 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Mm. raskausvapaa ja sairausloma tiettyyn rajaan asti kerryttävät lomaa, mutta esim. palkaton vapaa tai vuorotteluvapaa eivät vuosilomaa kerrytä. Opintovapaan osalta vuosilomaa voi ansaita enintään 30 työpäivän ajalta edellyttäen, että työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön. Osa-aikaisen työntekijän kohdalla käytetään 35 h per kuukausi laskentasääntöä.
Vuosiloman hakeminen
Vuosilomalain mukaisesti työntekijällä on oikeus esittää toiveita loman ajankohdasta ja työnantajan on kuultava häntä. Kuitenkin viime kädessä työnantaja määrittelee loman sijoituksen laissa määriteltyjä ilmoitusaikoja noudattaen eli vähintään 1 kuukausi ennen loman aloitusaikaa - tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään 2 viikkoa aiemmin.
Vuosilomien pitäminen
Vuosilomalaki määrittelee ajankohdat, milloin kertyneet vuosilomat on pidettävä. Työnantajalla on työsuojelullinen vastuu ja toiminnallinen velvollisuus huolehtia vuosilomien oikea-aikaisesta ja -määrällisestä pitämisestä. Jos riittävää määrää lomia ei saada sovittua ja lomia on edelleen pitämättä, voi työnantaja viime kädessä määrätä vuosiloman ajankohdan yllämainittuja ilmoitusaikoja noudattaen.
Vuosilomia 2025 (1.4.2025-31.3.2026 kertyvät) voi pitää 2.5.2026 alkaen. Perustellusta syystä esihenkilön kanssa erikseen sopien voi kertyneitä lomia pitää 2.1.2026 alkaen.
Vuosiloman jakaminen
Kesälomasta vähintään 2 viikkoa on pidettävä yhdenjaksoisena. Tästä säännöksestä ei voi poiketa edes työntekijän toivomuksesta. Kahden viikon yhtäjaksoinen loma on säädetty laissa työntekijän palautumisen ja hyvinvoinnin takaamiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia, että työntekijä pitää 2 viikkoa ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Loman jakaminen on mahdollista myös, mikäli työn käynnissä pitämiseksi työnantajan on välttämätöntä jakaa 2 viikkoa ylittävä loman osa.
Vuosiloman kertyminen ja pitäminen perhevapaan aikana
Raskaus- ja vanhempainvapaa lasketaan vuosilomalain mukaisesti työssäolon veroiseksi ajaksi ja siten vuosilomaa kertyy näiltä jaksoilta yhteensä enintään 160 päivän ajalta. Myös perhevapaalla olevalle vuosiloma pitää antaa vuosilomalain mukaisesti. Vuosiloma voidaan sijoittaa esim. vanhempainvapaan loppuun ennen töihin paluuta tai hoitovapaan alkamista.
Lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen
Työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on lakisääteistä. Velvollisuus ei ole riippuvainen työsuhteen pituudesta tai työn päivittäisestä kestosta.
Lakisääteisen työterveyshuollon vähimmäisvaatimuksena on työpaikkaselvityksen tekeminen työpaikalla. Selvityksen tekee työpaikan kanssa taho, jolta työterveyspalveluja ostetaan, esimerkiksi yksityinen lääkäriasema tai terveyskeskus. Selvityksessä tunnistetaan työntekijän fyysistä ja henkistä terveyttä ja työkykyä mahdollisesti haastavat tekijät. Selvitys päivitetään 5 vuoden välein.
Kunnallinen terveyskeskus riittää siis työterveydenhuollon tarjoajaksi. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työpaikalla (esim. osaston tilat) ovat terveysturvalliset. Mikäli terveydenhuolto järjestetään paikallisen terveysaseman puitteissa, on suositeltavaa olla yhteydessä terveysasemaan ja sopia käytännön toimintatavasta. Terveysaseman resurssien puitteissa on hyvä kutsua terveydenhoitajaa käymään.
Mikäli työnantaja haluaa, työterveydenhuollon palvelupakettiin voi sisällyttää myös mahdollisuuden käydä lääkärillä tai työterveyshoitajalla sairauden sattuessa ja mahdollisuuden erilaisiin kokeisiin ja tutkimuksiin. Kaikkia työntekijäryhmiä tulee kuitenkin käsitellä tasapuolisesti.
Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella.
Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päätyttyä.
Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Terveydentilaa koskevat tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta.
- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759 § 5
Lue lisää yksityisyyden suojasta tyosuojelu.fi-sivustolta.
Työsuhteen päättymiseen liittyy monia käytännön toimenpiteitä, joista esihenkilön tulee huolehtia. Alla löydät listauksen tärkeimmistä toimenpiteistä työntekijän irtisanoutuessa.
Työsuhteiden ristiriitatilanteissa ole aina yhteydessä henkilöstöyksikköön tuen ja lisäohjeiden saamiseksi: sprhrneuvonta@redcross.fi
Irtisanoutumisen jälkeen, työsuhde vielä voimassa
Pyydä työntekijältä kirjallinen irtisanoutumisilmoitus (sähköposti riittää) ja lähetä se viipymättä palkkaa maksavalle taholle. Näin voidaan ehkäistä esim. tilanteita, joissa työntekijälle maksettaisiin vahingossa koko kuukauden palkka, vaikka työsuhde päättyy kesken palkanmaksujakson.
Sovi työntekijän kanssa tiedostojen siirrosta tehtäviä jatkossa hoitaville ja sähköpostiin tulevasta poissaoloilmoituksesta. Työntekijälle on suositeltavaa pitää lähtökeskustelu, jossa on mahdollista antaa palautetta puolin ja toisin.
Työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä on muistettava IT-laitteiden ja työnantajalle kuuluvan muun omaisuuden palautus (avaimet, henkilökortti, luottokortti, liivi jne.). Mahdollisesti maksettavat tasetunnit ja pitämättömät lomat ilmoitetaan palkkaa maksavalle taholle. Loppupalkka maksetaan kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työntekijälle kirjoitetaan työtodistus alla olevia pohjia hyödyntäen.
TYÖHARJOITTELU
Harjoittelupaikan tarjoaminen on hieno tapa tukea nuorten koulutusta ja työllistymistä, mikäli sopivia tehtäviä on tarjolla osastossa. Harjoittelu voi olla palkaton tai palkallinen, riippuen oppilaitoksen käytännöistä.
Palkaton harjoittelu
Kun kyseessä on palkaton harjoittelujakso harjoittelija ei ole työsuhteessa, jolloin harjoittelusta ei tarvitse ilmoittaa yhteisiin tukipalveluihin. Palkattomalle harjoittelijalle ei voida myöntää työsuhde-etuja kuten lounasetua, joka muodostuisi hänelle verotettavaksi tuloksi. Palkaton harjoittelija ei myöskään ole työnantajan vakuutusten piirissä. Esihenkilö allekirjoittaa oppilaitoksen kanssa solmittavan harjoittelusopimuksen, jolle usein löytyy mallipohja oppilaitoksen puolesta. Mikäli oppilaitoksella ei ole harjoittelusopimuspohjaa, voit hyödyntää alla olevaa harjoittelusopimuspohjaa.
Palkallinen harjoittelu
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen harjoittelut ovat yleensä palkallisia harjoitteluita. Harjoittelija on tällöin työsuhteessa, joten esihenkilö laatii hänelle määräaikaisen työsopimuksen, jonka määräaiaisuuden perusteena on harjoittelu. Lisäksi oppilaitoksen kanssa sovitaan harjoittelun toteuttamisesta ja solmitaan yleensä myös erillinen harjoittelusopimus oppilaitoksen sopimuspohjalla.
Sosiaalialan järjestöjen TESin mukaisesti yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden tutkintoon tähtäävän harjoittelun aikana ei sovelleta TESin palkkausjärjestelmää eikä palkkataulukoita. Heille suositellaan maksettavan KELAn työssäoloehdon mukaista vähimmäispalkkaa, jonka määrän KELA määrittelee vuosittain. Vuonna 2025 korvaus on 1430 eur/kk.
Harjoittelija voi saada oppilaitokselta harjoittelutukea, jota työnantajan on haettava viipymättä harjoittelun päätyttyä loppupalkan maksamisen jälkeen. Tuki on kertaluonteinen korvaus koko harjoittelujaksolta. Esihenkilö toimittaa oppilaitoksesta saamansa laskutusohjeet palkanlaskentaan, joka laatii niiden taloushallintoon laskutuspyynnön. Harjoittelupaikan tarjoaminen opiskelijalle ei ole arvonlisäveron alaista toimintaa.
Palkallisessa harjoittelussa olevalle, työsuhteessa olevalle, kuuluvat samat työsuhde-edut, kuin muillekin työntekijöille. Työsuhde-etuja voi mahdollisuuksien mukaan suhteuttaa osa-aikaisuuteen ja määräaikaisuuden keston mukaisesti.
TYÖKOKEILU
Työkokeilu on työikäisille nuorille ja aikuisille suunnattu konsepti, joka on työtä tarjoavalle taholle maksuton. Jakson aikana henkilön on mahdollista nimensä mukaisesti kokeilla tietyn ammattialan työtä ja arvioida miten se soveltuu terveydentilaan, toimintakykyyn sekä elämäntilanteeseen. Työkokeilun pituus on yleensä 3-6 kuukautta.
Työkokeilu voidaan järjestää esim. ammatillisen kuntoutuksen muodossa yhteistyössä Kelan kanssa. Muita mahdollisia yhteistyötahoja ovat työllisyysalueet sekä vakuutusyhtiöt. Työkokeilusta tehdään aina sopimus lähettävän tahon, työkokeilijan ja työkokeilupaikan kesken.
Charlotta Riska
Kaisa Vainio
Mikäli et tavoita meitä, jätä ystävällisesti soittopyyntö sähköpostitse!
Suomen Punainen Risti, keskustoimisto
Pihlajistonkuja 3, 00710 Helsinki
