Esteettömyys ja saavutettavuus vapaaehtoistoiminnassa

Yksinkertaistettuna esteettömyys liittyy fyysiseen ympäristöön ja saavutettavuus erityisesti tiedon, viestinnän ja palveluiden käytettävyyteen. Esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilaan pääsee pyörätuolilla, tapahtumassa on esteetön WC, tilassa on selkeät opasteet ja hyvä valaistus tai tilassa pystyy liikkumaan turvallisesti ja sujuvasti.

Saavutettavuus puolestaan tarkoittaa sitä, että tieto, toiminta ja osallistuminen ovat mahdollisia erilaisille ihmisille. Selkeä kieli, tekstitykset videoissa, riittävän suuri ja selkeä fonttikoko, hyvä kontrasti materiaaleissa, helposti luettavat materiaalit, viittomakielen tulkkaus tai mahdollisuus osallistua etänä lisäävät saavutettavuutta.

Esteettömyys muodostuu usein monesta pienestä asiasta yhdessä. Jos tapahtumatila on esteetön mutta sinne ei pääse julkisilla, tai tieto tapahtumasta ei ole saavutettavaa, osallistuminen voi silti olla vaikeaa. Siksi joskus puhutaan esteettömyyden ketjusta, jossa kaikkien osien pitäisi toimia mahdollisimman hyvin yhdessä.

Parempaa kaikille – mutta joillekin välttämätöntä

Esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät lopulta kaikkia, vaikka joillekin ne ovat aivan välttämättömiä. Selkeä viestintä helpottaa kaikkien osallistumista. Esteetön tila auttaa niin pyörätuolin käyttäjää, lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa liikkuvaa kuin tilapäisesti loukkaantunutta henkilöäkin. Tekstityksistä hyötyvät kuulovammaisten ja viittomakielisten henkilöiden lisäksi esimerkiksi ihmiset meluisassa ympäristössä sekä henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Kun toiminnassa huomioidaan erilaiset ihmiset ja tarpeet, siitä tulee yleensä sujuvampaa, turvallisempaa ja viihtyisämpää kaikille.

Esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole pelkkää hyvää tahtoa, vaan ne liittyvät ihmisten yhdenvertaiseen oikeuteen osallistua. Niiden avulla voidaan varmistaa, ettei kukaan jää vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle esimerkiksi ympäristön, viestinnän tai asenteiden vuoksi.

Pienistä teoista liikkeelle

Hyvä alku on jo se, että asiaa pysähtyy miettimään ja kysyy osallistujilta heidän tarpeistaan. Vapaaehtoisena voi esimerkiksi:

• käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä viestinnässä
• varmistaa, että tapahtumatiloihin on helppo päästä
• kertoa etukäteen mahdollisista esteistä tai erityisjärjestelyistä
• huolehtia siitä, että kaikki tulevat huomioiduiksi keskusteluissa ja toiminnassa
• käyttää videoissa tekstityksiä tai jakaa materiaalit etukäteen.

Tärkeintä on avoin asenne ja halu tehdä toiminnasta osallistavaa. Usein pienet käytännön ratkaisut voivat vaikuttaa paljon siihen, kokeeko ihminen olevansa tervetullut mukaan.

Haluatko tutustua aiheeseen lisää?

Lisätietoa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta löytyy muun muassa Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE-sivustolta sekä Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta. Myös monet vammaisjärjestöt tarjoavat käytännön vinkkejä esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämiseen arjessa, tapahtumissa ja vapaaehtoistoiminnassa. Lisäksi esteettömän tapahtuman tarkistuslistat voivat auttaa huomioimaan käytännön asioita jo suunnitteluvaiheessa.

Kirjoittaja:

Mari Koistinen, suojelun, tasa-arvon ja osallisuuden asiantuntija