Veli-Matti Ahtiainen
Veli-Matti Ahtiainen, ehdolla hallituksen jäseneksi.
1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?
Yhteiskunnassamme tapahtuu tällä hetkellä historiallisen suuria muutoksia. Pitkään rakennetun hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita ollaan purkamassa ja sitä ylläpitävät arvot ovat muuttuneet entistä kovemmiksi, yksilökeskeisiksi oman edun
maksimoimiseksi.
Myös järjestöjen roolia ja tehtävää (erityisesti sote järjestöjen) ollaan ajamassa alas vaikuttamalla niiden rahoitukseen sekä vähättelemällä niiden toiminnan vaikutuksia
ihmisten arjen tukemisessa ja selviytymisen vahvistamisessa.
Järjestöillä on kuitenkin, kaikesta vähättelystä huolimatta, edelleen merkittävä tehtävä ja rooli edustamiensa ihmisten tukemisessa, äänen antamisessa niille, joita muuten ei kuultaisi, ihmisten arjen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamisessa, kokemustiedon välittämisessä sekä kriisinsietokyvyn kasvattamisessa. Lisäksi järjestöissä on valtava osaamispotentiaali, mikä vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Punaisella Ristillä on tässä kokonaisuudessa erityinen tehtävä ja asema puolueettomana humanitaarisena auttamis- ja valmiusjärjestönä. Suomen Punaisen Ristin toiminta kattaa vahvan osastoverkostonsa ansioista koko valtakunnan alueen, toista vastaavaa toimijaa ei ole. Meidän osaavat, koulutetut ja sitoutuneet vapaaehtoiset ovat valmiina auttamaan ja tukemaan ihmisiä erilaisissa kriiseissä ja häiriötilanteissa sekä arjen turvallisuuden ja selviytymisen vahvistamisessa.
Haluan olla mukana antamassa omaa osaamistani, kokemustani sekä verkostojani
tämän toiminnan vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.
Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?
Koko toiminnan perustana ovat osaavat ja aktiiviset vapaaehtoiset. Siksi haluan sitoutua vaikuttamaan erityisesti siihen, että toiminnan painopisteet ja rakenteet tukevat paikallislähtöistä, ihmisiä lähellä olevaa ja tarpeeseen perustuvaa toimintaa. Siten vahvistamme parhaiten yhteisöjen kykyä kohdata arjen kriisejä ja häiriötilanteita ja että, tulevaisuudessa apu häiriö- ja kriisitilanteissa on aina järjestelmällistä, skaalautuvaa ja nopeasti saatavilla kaikkialla Suomessa.
Haluan myös vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa Punainen Risti on edelleen vahva humanitaarinen toimija, joka vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntötyöhön sekä valmius-, varautumis- ja sosiaalipolitiikkaan.
2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?
Tämä strateginen muutos liittyy verkostojärjestöjen koordinoidun yhteistyön
vahvistamiseen.
Yhteiskunnallisten muutosten ja hyvinvointialueiden perustamisen myötä
toimintaympäristö järjestökentässä muuttui myös oleellisesti. Maakunnallisten
verkostojärjestöjen merkitys järjestötoiminnan koordinoijana kasvoi ja valtakunnallisten yhteistyöjärjestöjen ja liittojen väheni. Tähän muutostilanteeseen perustettiin maakunnallisten verkostojärjestöjen neuvottelukunta www.verkostojarjestot.fi lisäämään verkostojärjestöjen yhteistyötä, kokoamaan ja tuottamaan yhteistä tietoa ja tilannekuvaa maakunnallisen järjestötoiminnan kehittämiseksi sekä koordinoidun yhteistyön vahvistamiseksi valtakunnallisiin järjestöihin, hyvinvointialueisiin sekä eri ministeriöihin. Toimin maakunnallisten verkostojärjestöjen neuvottelukunnan ensimmäisenä puheenjohtajana kolme vuotta. Tänä aikana luotiin neuvottelukunnan toimintamalli, yhteiset toimintatavat ja periaatteet, vaikutuskanavat sekä tiedon keräämisen mallit.
Maakunnallisten verkostojärjestöjen neuvottelukunnan perustamisen myötä
maakunnassa toimivien järjestöjen välittämä järjestötieto lisääntyi valtakunnallisessa toiminnassa, maakunnallisten toimijoiden ääni vahvistui ja vaikuttavuus lisääntyi yhteiskunnallisessa muutosprosessissa missä perustettiin mm. uudet hyvinvointialueet. Maakunnalliset verkostojärjestöt saivat edustuksia eri työryhmiin mm. STM/Stea neuvottelukunnan jäsenyyden ja tällä hetkellä neuvottelukunnan edustaja toimii varapuheenjohtajana Stea neuvottelukunnassa.
Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?
Oleellista muutosvastarintaan liittyvissä tilanteissa on mielestäni aina, että kaikki
tilanteessa mukana olevat toimijat sekä ne joihin tapahtumat sekä päätökset vaikuttavat otetaan mukaan yhteiseen keskusteluun ja dialogiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Annetaan riittävää informaatiota tilanteesta sekä siihen liittyvistä vaikutuksista. Huomioidaan erilaiset mielipiteet ja perustellaan selkeästi ja rehellisesti omat näkemykset. Osallistamalla aidosti eri toimijat mukaan muutosprosessiin voidaan saavuttaa yhteinen ymmärrys muutokseen liittyvistä asioista, vaikka kaikesta ei oltaisikaan samaa mieltä.
Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?
Mielestäni päätöksenteon tulee aina perustua riittävään ja tutkittuun monipuoliseen
tietoon. Tiedon tulee olla luotettavaa sekä myös tarkistettavaa. Järjestölähtöisellä sekä kokemukseen liittyvällä tiedolla on keskeinen rooli kaikessa päätöksenteossa, mutta erityisesti järjestötoimintaan liittyvissä ratkaisuissa. Ne täydentävät tärkeältä osaltaan tutkimuksiin ja tilastoihin liittyvää tietoa.
Päätösten vaikutusten arvioinnit ovat myös oleellinen osa päätösprosessia.
Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.
Mielestäni jalkauttaminen alkaa jo suunnittelu- ja kehittämisprosessissa. Jotta tehdyt strategiset päätökset siirtyvät konkreettisesti toimintaan ja tekemiseen tulee eri toimintatasojen voida olla mukana valmistelemassa ja vaikuttamassa niiden tavoitteisiin ja sisältöihin.
Tämä tarkoittaa osallistavaa ja avointa toimintatapaa, missä kaikki mukaan haluavat voivat olla mukana määrittämässä heitä koskevia keskeisiä strategisia toimenpiteitä. Tähän samaan prosessiin liittyy myös yhdessä työstetyt arviointimenetelmät, joiden tulee olla selkeitä, helposti toteutettavia, mutta riittävän informaation antavia tavoitteiden saavuttamisesta.
3. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
Miten näet Suomen Punaisen Ristin osana kokonaisturvallisuutta?
Suomen Punaisen Ristin rooli valmiudessa ja varautumisessa perustuu lakiin (238/2000) ja asetukseen (827/2017). Sen pohjalta meillä on selkeä tehtävä ja mandaatti yhteiskuntamme kokonaisturvallisuudessa.
Suomen Punaisen Ristin tarkoitus on (mm.): Kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla, auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tarkoituksen toteuttamiseksi ylläpidämme ja vahvistamme auttamisvalmiutta ja harjoitamme humanitaarista avustustoimintaa, ylläpidämme ja vahvistamme järjestön valmiutta.
Meidän osaavat, koulutetut ja sitoutuneet vapaaehtoiset ovat valmiina auttamaan ja tukemaan ihmisiä erilaisissa kriiseissä ja häiriötilanteissa sekä arjen turvallisuuden ja selviytymisen vahvistamisessa.
Kuvaile osaamisesi tai jokin aikaisempi roolisi onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Miten johdit kokonaisuutta ja resurssien kohdentamista?
Olen ollut pitkään (2009–2023) SM:n harvaanasuttujen alueiden turvallistyöryhmässä Punaisen Risti edustajana. Olen vetänyt Punaisessa Ristissä useita arjen turvallisuuteen liittyviä hankkeita sekä Lapin piirin että koko valtakunnan alueella. Ollut kehittämässä kylien turvallisuutta Lapissa, Lappilaiset kylä ry:n kanssa useissa eri hankkeissa. Lisäksi olen ollut mukana Lapin lääninhallituksen (myöhemmin AVI) ja usean eri alueellisen viranomaisen kanssa kehittämässä lappilaista Arjen turvaa toimintamallia. Toimintamalli on saanut useita palkintoja niin Suomessa kuin EU:ssa. Näiden myötä minulle on kertynyt laaja-alaista osaamista sekä kokemusta niin arjen turvaan kuin varautumiseen ja valmiuteen liittyen.
Millaisena näet hallituksen roolin operaatiojohtamisen tukena?
Punaisen Ristin hallituksen tehtävä ja rooli on luoda puitteet ja resurssit operatiivisen toimintaan siten, että ne kattavat tasapuolisesti toiminnan totuttamisen koko valtakunnan alueella alueiden erilaisuus huomioiden. Tämä pitää sisällään niin materiaaliset resurssit kuin vapaaehtoisten ja henkilökunnan koulukseen sekä harjoitteluun liittyvät resurssit.
Näiden lisäksi hallituksen tehtävä on varmistaa riittävän yhteistyön toteutuminen eri
viranomaisten ja poliittisten päätöksen tekijöiden kanssa kaikkina aikoina.
4. Paikallisen toiminnan vahvistaminen
Kerro onnistunut esimerkki vapaaehtoisten rekrytoinnista tai sitouttamisesta (ml. nuoret).
Tämä esimerkki tullee vuosien takaa, mutta koska sen toimintamalli on mielestäni
edelleen toimiva, niin haluan nostaa sen tähän. Punaisessa Ristissä toteutettiin vuosia sitten Osku projekti (osastot uusiin tuuliin) Toteuttamisideana oli sitouttaa mukaan lähtevät toimijat suunnitelmalliseen, konkreettiseen ja osastoista lähtevään kehittämishankkeeseen. Tavoitteena oli saada uusia toimijoita joko uuteen tai jo
olemassa olevaan osaston tointaan, mikä toteuttaa Punaisen Ristin toimintalinjauksen tavoitteita. Osa piloteista painottui nuorten rekrytoimiseen, jolloin yhdessä nuorten kanssa rakennettiin keinoja sekä tapoja nuorten mukaan saamaiseksi. Oleellista tässä hankkeessa oli, että se toteutettiin kaikilla Punaisen Ristin toimintatasoilla ja kaikki sitoutuivat siihen.
Osastot miettivät oman tavoitteen ja vapaaehtoiset sitoutuivat toteuttamaan sen sovitussa aikataulussa. Toteutuksen jälkeen arvioitiin yhdessä, miten tavoitteet oli saavutettu, mikä meni hyvin ja missä jäi kehittämisen varaa. Piirin työntekijät sitoutuivat tukemaan osastoja hankkeen toteuttamisessa toimimalla fasilitaattoreina kehittämishankkeen eri vaiheissa ja tukemalla sen toteuttamista. Keskustoimisto sitoutui rahoittamaan hankkeita sekä järjesti valtakunnallisia tapaamisia ja koulutuksia hankkeessa oleville osastoille. Näin hyödynnettiin koko järjestön resurssia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hankkeilla saatiin paljon hyviä tuloksia sekä uusia toimijoita osastoihin. Oleellista
hankkeiden onnistumisessa oli, että ne lähtivät osastojen tarpeista mitä muut
toimintatasot tukivat. Näin vapaaehtoiset olivat sitoutuneita panostamaan sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi, ja niistä tuli juuri jokaisen osaston kokoisia kokonaisuuksia, mitä oli mahdollista toteuttaa.
Niukkojen resurssien tilanteessa: mitä toimintaa priorisoisit ja millä perusteilla?
Kun resursseja pienetään, on aina tarkoituksenmukaista ja järkevää tarkastella asioita perustehtävien kautta. Mitä ovat ne resurssit, joilla voimme vastata parhaiten niiden toteutumiseen ja ylläpitämiseen. Tulee pohtia onko olemassa olevissa toiminnoissa sellaisia, joista luopuminen ei heikennä liikaa perustehtävien toteuttamista. Yksi esimerkki Punaisen Ristin piriorisoinnista, jälleen hieman kauempaa, on ns. B-avustustoiminnan lopettaminen. Toiminta oli merkityksellistä ja Punaisen Ristin periaatteiden mukaista, mutta silloisessa taloudellisessa tilanteessa haasteellista jatkaa.
Miten huomioit kaksikielisyyden ja alueellisen monimuotoisuuden toiminnan suunnittelussa?
Toimintaa tulee suunnitella ja toteuttaa aina osastolähtöisesti kunkin alueen erityispiirteet huomioiden. Meillä tulee olla yhteiset tavoitteet ja periaatteet, joihin kaikki toimijat sitoutuvat. Toteuttaminen ja toimintatavat muotoutuvat kuitenkin kunkin alueen erityispiirteiden mukaisesti. Tärkeää on myös, että resurssit ja taloudelliset tukimuodot tunnistavat nämä samat erityispiirteet niin kuin myös toiminnan tuloksia arvioivat mittarit ja kriteerit.
Punainen Risti on kaksikielinen järjestö ja mielestäni tulee olla selvää, että se huomioidaan toiminnan toteuttamisessa yhtenä erityispiirteenä. Lapista katsottuna haluan myös nostaa esille, että järjestön tulee yhdenvartaisuuden vuoksi huomioida myös saamenkielisten mahdollisuudet saada koulutusta, ohjausta ja apua omalla äidinkielellään. Asetuksessahan todetaan, että Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielilakia.