Moona Alaniemi

Moona Alaniemi, ehdolla hallituksen varapuheenjohtajaksi.

1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?

SPR:n luottamustehtävä motivoi minua juuri nyt, koska haluan ja tahdon toimia 
yhteiskunnallisessa muutoksessa nuoren äänenä ja erityisesti esimerkkinä muille nuorille. Oma jatko-opintosuunnitelma on symbioosissa luottamustoimen kanssa ja haluan edistää molempia samaan aikaan. Maailman ja yhteiskunnan tilanne on hyvin alakuloinen ja tahdon olla luova ja uusi esimerkki siitä, ettei kaikkea ole menetetty – etenkään meidän nuorten näkökulmasta. 

Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?

Jos minut valitaan, sitoudun kaikkiin toimintalinjauksen kolmeen tavoitteeseen, mutta erityisesti numeroon 3. Haluan olla edustamassa Suomen Punaista Ristiä, johon luotetaan ja tunnetaan edelleen humanitaarisena organisaationa. Jokaisella on oikeus auttaa ja tulla autetuksi yhteiskunnallisesta saatika maailman tilanteesta huolimatta. Tahdon tehdä yhteistyötä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa niin, että kumpikin osapuoli tunnistetaan, tunnetaan ja annetaan toimia. Haluan myös korostaa yhteiskunnassamme, että voidaksesi olla luottamustehtävässä ihmisellä ei tarvitse olla vahvaa koulutustaustaa, kokemusta tai ikää toimiakseen yhtä hyvin kuin muut. Jokaisen tehtävän niin kuin järjestönkin tehtävä on olla avoin ja oppia koko ajan.

2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?

Olen ollut osana SPR:n nuorten vaikuttamisen valiokuntaa 2024–2026, jolloin etsimme, tunnistimme ja toteutimme ratkaisuja nuorten vapaaehtoisten lisäämiseksi järjestössä. Valiokunnan kanssa luotiin pilotteja, kuten nuorisoystävällinen osasto, nuorten valtakunnallinen verkosto, lakkautuneen osaston uudelleenaktivointi täysin nuorten johtamana ja vapaaehtoiskummi uudelle nuorelle vapaaehtoiselle. Valiokunnassa teimme myös toimintalinjauksen, jonka avulla piirit ja osastot aloittavat erilaisia toimia muutoksen saamiseksi. 

Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?

Muutosvastarinta on hyvin inhimillinen reaktio, sillä sen takana kytee yleensä pelko 
uudesta ja tuntemattomasta. Muutosvastarinnassa on tärkeää kuunnella vastapuolta ja tämän huolia muutokseen liittyen. Yhdessä on hyvä keskustella ja auttaa vastapuolta ymmärtämään muutos ja olla tukena. Jos kuitenkaan muutosvastarinta ei muutu, yksin ei koskaan kannata jäädä. Silloin voidaan ottaa yhdessä piirin/osaston muiden jäsenten kanssa yhteinen kokoontuminen, jossa keskustellaan aiheesta ja annetaan tukea näkyvästi eri tasojen välillä.

Kuvaile tilanne, jossa muutos oli ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa. Miten ratkaisit tilanteen ja mitä opit?

Osastossamme on ollut hyvin homogeeninen vapaaehtoisporukka, eli toisin 
sanoen keski-ikä on noin 60 ja vapaaehtoisten taustat ovat hyvin peri suomalaisia. Muutama vuosi sitten tilanteeseen tuli muutos. Osastomme kirpputorilla viikolla työskentelee palkkatuella palkattuja henkilöitä ja uusin heistä oli venäläistaustainen keski-ikää lähenevä nainen. Nainen osasi entuudestaan suomea, sillä oli asunut Suomessa jo toistakymmentä vuotta.  

Viikoissa ei muuten ollut ongelmaa, mutta kun työntekijä sairastui tai oli lomalla, meitä vapaaehtoisia pyydettiin tuuraamaan viikolla. Vapaaehtoisissamme kaksi eläkkeellä olevaa vapaaehtoista kävivät tuuraamassa ja pian kuului valittamista ja syrjivää käytöstä venäläistä naista kohtaan. Olin itse tässä vaiheessa aloittanut kirpputorilla vapaaehtoisena ja pidin kaikista työntekijöistä. En aluksi uskaltanut kertoa kenellekkään, sillä tämä aiheutti osaston sisällä isoa riitaa enkä halunnut olla välissä. Hallintotoiminnassa sain lisää tietoa asiasta, mutta ensimmäinen kerta kun avauduin aiheesta, oli toisella puolella Suomea aivan eri osaston ihmisille.

Tässä olin itse rikkonut luottamusta ja toiminut vastoin periaatteiden mukaan. Olin kuitenkin ainoa alle 50-vuotias osastossa, enkä uskaltanut puhua asianosaisten kanssa asiasta. Myöhemmin Piiri kutsuttiin mukaan selvittämään asiaa ja kaksi vapaaehtoista erosivat vapaaehtoistyöstä erimielisyyden vuoksi. Vapaaehtoisten periaatteisiin kuuluu tasapuolisuus ja inhimillisyys, jotka olivat näiden kahden vapaaehtoisen mielipiteiden kanssa ristiriidassa. Osastossa moni asettui myös heitä vastaan, vaikka toiminta on täysin puolueetonta, mutta venäläistä naista haluttiin tukea hänenkin ollessa vain ihminen. 

Itse pidin hyvin paljon näistä kahdesta vapaaehtoisesta, mutta opin ettei ihmisen tarvitse olla ilkeä omatakseen eriävät mielipiteet. Opin myös miten ongelmatilanteissa osaston hallitus toimii ja kuinka tärkeää on ymmärtää molempia osapuolia, mutta silti tehdä oikea ratkaisu Punaisen Ristin periaatteiden mukaan ihan sama kuinka mukavia vapaaehtoiset ovat. Tästä myös osastossa opittiin erilaisia viestimekanismeja, kuten vihko kirpputori vapaaehtoisille ja työntekijöille, johon kirjoitetaan huomautuksia, terveisiä ja ongelmia ratkaistavaksi. Sen avulla muita ongelmia on pidetty poissa ja turvallisen tilan periaatteet ovat palautuneet osastoomme. Venäläinen nainen myös onneksi ei pelästynyt häneen kohdistuvaa vihaa ja on yhä tänä päivänä toiminnassamme mukana!

Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?

Päätöksenteossa on tärkeää lukea aiheeseen liittyviä kokousasiakirjoja tai päätöksiä aiemmilta kokouksista, sillä ne antavat osviittaa päätöksenteon syntymisestä ja sen syistä. Yleismaailmallisuus ja kirjallisuus auttavat myös paljon oman maailmankuvan tai tilanteen hahmottamisessa. Asianosaisiin kohdistuva päätöksenteko tulee aina ottaa huomioon siirtymällä ruohonjuuritasolle haastattelemaan päätöstä koskevaa ihmistä/ihmisiä ja heidän toiminnan mahdolliseen muuttumiseen päätöksen myötä.

Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.

Strategisten päätösten tulee olla selviä ja ymmärrettäviä, jotta niitä voidaan toteuttaa ja kerätä tietoa. Koulutuksia asiaan liittyville ihmisille ja halukkaille on elintärkeää, myös viestintä ja itse paikan päällä käyminen, sillä kaikkien tasojen välillä pitää olla mahdollisuus sanan kulkea ilman esteitä. Päätöksiä voidaan seurata ilmoituksilla ja kartoituksilla, joita eri alueet tekevät ja siitä saatua koosteta voidaan käyttää hyväksi seurannassa.

3. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö
Mihin kansainvälisiin verkostoihin olet kytkeytynyt ja miten olet tuonut opit Suomeen?

Olen osana Eurooppanuoria ja heidän aktiivista kirjeenvaihtoa. Olen myös käynyt EUrailin eli EU discoveryn Interrail-passin avulla kiertämässä Eurooppaa. Olen myös käynyt vuonna 2024 Lions Clubin kesävaihdossa Italiassa ja ODD Fellow:n palkintomatkalla Islannissa ja New Yorkissa. Siellä olen käynyt mm. YK:n päämajassa, sekä Sveitsin ja Norjan suurlähetystöissä. Matkoilla olen saanut kontakteja ympäri maailmaa, mutta oppinut kulttuuria ja ihmisten välistä ongelmanratkaisu työtä englanniksi. Olen avoimesti kertonut matkoistani ja käyttänyt oppeja Punaisen Ristin vapaaehtoisuudessa. Olen myös menossa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Youth Leadership academyyn toukokuussa koulutukseen oppiakseni enemmän vastuu roolien ottamista ja niissä 
toimimista organisaatiossa.

Kuvaile yhteistyö tilanne eri järjestöjen tai viranomaisten kanssa.

Suomen Punainen Risti tekee yhteistyötä Suomessa, mutta myös ulkomailla eri tahojen kanssa. Tunnetuin on katastrofialueelle vapaaehtoisten koordinointi ja lähettäminen yhteistyössä muiden maiden Punaisten Ristien/Puolikuun kanssa ja maan viranomaisten kanssa. Myös esimerkiksi Unesco ja Punainen Risti tekevät yhteistyötä rauhan kasvatuksessa ja kulttuurin suojelussa, vaikka järjestöt ovat omat organisaationsa.

Miten näet SPR:n kansainvälisen avun kehittyvän seuraavien 5 vuoden aikana?

Kansainvälinen apu ja sen tarve tulee kehittymään paljon seuraavien 5 vuoden aikana. Jo nyt nähdään konfliktien keskimäärän nousseen ja resurssien pienentyneen eri yhteiskunnilla, joka tarkoittaa Punaisen Ristin aseman vahvistumista. Tulevaisuudessa Punaisen Ristin katastrofiapu tulee voimistumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien äkkinäisten kriisien, kuten kuivuus ja merenpinnan nousu, joka pidentää uudelleen rakennuksesta koko yhteiskuntaa koskevaan muutokseen ja varautumiseen. Tässä Punaisella Ristillä on oma valttikorttinsa maailmalla auttaa apua tarvitsevia ja auttaa ihmisiä varautumaan paremmin tulevaisuudessa.

4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vaikuttavuus
Kerro tilanne, jossa pidit kiinni puolueettomuudesta sidosryhmäpaineesta huolimatta.

Monesti asiakkaat tai vieraat Punaisen Ristin tapahtumissa ovat puhuneet Ukrainan ja Venäjän konfliktista painottaen omaa puolueellisuuttaan ja samalla kyseenalaistaen omaa toimintaa. Silloin on pitänyt puhua puolueettomuudesta järjestön vapaaehtoisena, eikä yksityishenkilönä. Tätä on hyvä avata tilanteessa ihmisille ja yleensä he sen myös ymmärtävät. On kuitenkin tapauksia, jossa venäläisvastaisuutta on painotettu esimerkiksi Suomen historian vuoksi ja on ollut parempi kertoa ymmärtävänsä vastapuolta, mutta olevansa silti puolueeton luomalla hieman kitkaa suhteeseen. Ajat ovat hyvin vaikeita ja ihmisten tuntemukset heijastuvat puheessa ja toiminnassaan, joka on hyvin inhimillistä ja vaikeaa meille kaikille. Silloin olen kertonut ymmärtäväni, mutta edustavani järjestöä jossa ei oteta kantaa juuri sen vuoksi, että kaikkia voidaan auttaa – myös niitä jotka eivät ole edes yleensä mitenkään osallisena konfliktissa.

Miten rakennat kumppanuuksia (järjestöt, kunnat, yritykset, oppilaitokset)?

Omat kontaktit esimerkiksi koulussa oleminen auttaa kumppanuuksien rakentamisessa. Toki olemalla osa esimerkiksi oppilaskuntaa tai kunnanvaltuustoa tai yrityksen luottamusmiestoimintaa voi kertoa Punaisen Ristin toiminnasta ja tuoda sitä itse mukaan. Myös rohkeus nykäistä hihasta tai sähköpostin laittaminen auttaa aina ja oman suun avaaminen vie asiaa jo paljon eteenpäin. Tiedon jakaminen, tehtävien jakaminen ja oikea ystävyys auttaa tukemaan molempia toimijoita ja kumppanuuksien vakautumisessa.

Miten arvioit, saadaanko SPR:n toiminnalla aikaan toivottu muutos (valitsemassasi teemassa), ja mitä mittareita tai merkkejä seuraisit?

Toivon tottakai, että humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittaminen 
konfliktialueella saadaan parannettua maailmalla, sekä Suomen kamaralla, mutta se vaatii paljon työtä. Polarisoituminen on suuri ongelma juuri puolueettomuuden puuttuessa Punaisen Ristin avun rooli on kriittinen. Ihmishenkien pelastaminen ja avun pääseminen perille hoidettujen tapausten ja uudelleen yhdistyneiden perheiden avulla toimintaa voi mitata tilastollisesti, mutta myös globaalissa maailmassa uutisten ja raporttien muodossa. Voi myös olla, että luottamus Punaiseen Ristiin heikkenee maailmanpolitiikan johtajien lietsomalla vainoharhaisuudella, johon Punaisen Ristin on varauduttava vahvoilla kampanjoilla, sekä faktatiedolla perusteltavaan uutisointiin globaalin järjestönimen turvaamiseksi.