Mikko Sipilä

Mikko Sipilä, ehdolla valtuuston puheenjohtajaksi.

1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?

Olen Punaisen Ristin vapaaehtoinen sydämeltäni. Aloitin vapaaehtoisena jo 15-vuotiaana, ja järjestöstä on muodostunut minulle elämäntapa. Olen toiminut luottamushenkilönä niin osasto- kuin piiritasolla sekä osallistunut järjestön valiokuntiin ja työryhmiin. Haen nyt valtuuston puheenjohtajaksi, koska koen, että minulla on intoa, iloa ja vahvaa paloa viedä eteenpäin Punaisen Ristin kehitystyötä sekä vahvistaa järjestön humanitaarista asemaa. Uskon, että minulla on eniten annettavaa juuri valtuuston työssä, ja ne asiat, joihin haluan vaikuttaa, pähkäillään nimenomaan valtuustossa.

Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?

Sitoudun siihen, että valtuusto tarkastelee ja kehittää omia toimintatapojaan niin, että valtuutetut kokevat tehtävänsä merkitykselliseksi ja heillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Haluan edistää myös sitä, että osallistuminen ei rajoitu pelkkiin kokouksiin, vaan valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa aktiivisesti myös niiden välillä. Lisäksi tavoitteenani on, että valtuusto toimii entistä aktiivisempana keskustelijana ja tekee päätöksiä, jotka vahvistavat vapaaehtoistoimintaa paikallisesti ja alueellisesti esimerkiksi jäsenmaksupäätösten ja alueellisen organisoitumisen ratkaisujen kautta.

2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?

Olen johtanut Savo-Karjalan piirissä järjestödemokratian kehittämistä muun muassa aktivoimalla piirin hallitusta kokousten välisiin iltakouluihin. Lisäksi uudistin piirin kehittämistyöryhmät valiokunniksi, joiden teemat vastaavat paremmin järjestön strategisia tavoitteita, eli hyvinvointia, valmiutta ja vapaaehtoisuutta. Muutosten vaikutukset näkyivät nopeasti: hallituksen jäsenet kokivat saavansa parempaa tietoa ja pystyvänsä avoimempaan keskusteluun, ja valiokunnat kokivat, että selkeät tavoitteet tukivat heidän työskentelyään ja ohjasivat panostuksia oikeaan suuntaan.

Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?

Näen muutosvastarinnan usein merkkinä siitä, ettei muutosta ole vielä perusteltu riittävän hyvin. Siksi lähestyn sitä avaamalla muutoksen tarvetta, vahvistamalla ihmisten ymmärrystä ja tuomalla esiin muutoksen hyödyt. Samalla pidän tärkeänä tunnistaa ja sanoittaa myös muutoksen mahdolliset haasteet sekä kuunnella aidosti ihmisten huolia. Muutoksessa on oltava tilaa keskustelulle ja tarvittaessa kompromisseille.

Kuvaile tilanne, jossa muutos oli ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa. Miten ratkaisit tilanteen ja mitä opit?

Punaisen Ristin toiminnan perusta on kansalaisten luottamus, ja se on ajoittain ollut prässissä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden auttamisen yhteydessä. Näissä tilanteissa keskeiseksi ratkaisuksi on noussut avoin ja rehellinen viestintä sekä sisäinen keskustelu siitä, että pidämme kiinni omista periaatteistamme ja puolueettomuudestamme myös silloin, kun se ei ole ollut yleisen mielipiteen mukaista. Kokemukseni mukaan lopputulos on aina ollut järjestölle oikea, kun olemme pysyneet arvoissamme.

Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?

Pidän tiedolla johtamista kaksisuuntaisena prosessina, jossa tietoa sekä tuotetaan että hyödynnetään eri tasoilla. On tärkeää, ettei mikään toimija jää pelkäksi tiedon tuottajaksi, vaan kaikilla on mahdollisuus käyttää tietoa päätöksenteon tukena. Esimerkiksi osastoille tuotettava tieto heikompiosaisuudesta sekä vapaaehtoisilta kerättävä tieto resursseista ovat keskeisiä. Samalla tunnistan, että kaikki päätökset eivät perustu pelkästään tietoon, vaan sisältävät myös arvovalintoja, ja silloin ratkaisuja ohjaa inhimillinen harkinta. Punaisen Ristin korkein päättävä elin on sydän.

Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.

Strategian onnistunut jalkauttaminen edellyttää, että vapaaehtoiset ja työntekijät tunnistavat oman roolinsa sen toteuttamisessa. Strategiset linjaukset tulee kääntää konkreettisiksi tavoitteiksi ja käytännön toimiksi. Piireillä on keskeinen rooli strategian avaamisessa osastoille, ja toisaalta osastoilla on paras tieto sen toteutumisesta käytännössä. Siksi jatkuva vuoropuhelu ja kentältä kerättävä palaute ovat välttämättömiä.

3. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
Miten näet Suomen Punaisen Ristin osana kokonaisturvallisuutta?

Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellisena yhdistyksenä yksi kolmannen sektorin keskeisistä toimijoista kokonaisturvallisuuden kentässä. Järjestöllä on lakisääteisiä tehtäviä, jotka perustuvat sen mandaattiin ja kansainväliseen asemaan. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti järjestöt toimivat keskeisenä osana yhteiskunnan varautumista ja kriisinkestävyyttä. Punainen Risti toimii alustana auttamiselle ja tukee viranomaisia erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Omakohtainen kokemukseni Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen ohjausryhmästä vahvistaa käsitystäni siitä, että järjestöillä ja yhteisöillä on erittäin merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kuvaile osaamisesi tai jokin aikaisempi roolisi onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Miten johdit kokonaisuutta ja resurssien kohdentamista?

Olen johtanut esimerkiksi Kuopio-apu -operaatiota koronapandemian aikana, jossa oli mukana useita osastoja, seurakunta ja kaupunki. Vastasin kokonaisuuden koordinoinnista, pidin yhteyttä kaupunkiin ja yhteistyötahoihin sekä jaoin tehtäviä. Operaatiossa toteutettiin muun muassa kotikäyntejä ikäihmisille ja ruoka-apua lapsiperheille. Olen osallistunut myös muihin valmiusoperaatioihin, kuten ukrainalaisten auttamiseen katastrofiavun yhteydessä, turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja vesikriisissä auttamiseen. Tällä hetkellä johdan alueellista valmiusryhmää ja kehitän alueellista valmiussuunnittelua.

Millaisena näet hallituksen roolin operaatiojohtamisen tukena?

Hallituksen tehtävänä on varmistaa strategisella tasolla, että järjestöllä on edellytykset laadukkaaseen operaatiojohtamiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää resursointia ja toimivien rakenteiden luomista kaikilla tasoilla. Valtuuston rooli on puolestaan valvoa järjestön toimintaa, ja puheenjohtajana osallistun aktiivisesti hallituksen ja valtuuston vuoropuheluun.

4. Paikallisen toiminnan vahvistaminen
Kerro onnistunut esimerkki vapaaehtoisten rekrytoinnista tai sitouttamisesta (ml. nuoret).

Onnistunut vapaaehtoisten rekrytointi perustuu todelliseen tarpeeseen ja selkeisiin tehtävänkuviin, ei siihen, että ihmisiä kerätään vain nimellisesti mukaan. Sitoutumista vahvistavat toiminta, harjoitukset ja kokemus siitä, että oma panos on merkityksellinen. Ihmiset sitoutuvat ennen kaikkea toisiin ihmisiin ja yhteisöön. Nuorille erityisen tärkeää on toiminnan merkityksellisyys sekä yhteys muihin nuoriin. Olen ollut mukana esimerkiksi Ilmastovaikuttajat-ryhmän perustamisessa sekä Savo-Karjalan nuorten yhteisön ideoinnissa, jotka ovat vahvistaneet nuorten sitoutumista.

Niukkojen resurssien tilanteessa: mitä toimintaa priorisoisit ja millä perusteilla?

Priorisointi tulee tehdä avun tarpeen perusteella. Punainen Risti on ennen kaikkea alusta auttamiselle, ja tarpeet muuttuvat ajassa. Tällä hetkellä keskeisiä toimintoja ovat esimerkiksi ruoka-apu, ystävätoiminta, terveyspisteet ja valmiustoiminta. Samalla on tärkeää ylläpitää ensiavun ja henkisen tuen osaamista. Avun tarpeen lisäksi myös vapaaehtoisten näkemykset ovat ratkaisevia, sillä ilman motivoituneita toimijoita ei ole toimintaa.

Miten huomioit kaksikielisyyden ja alueellisen monimuotoisuuden toiminnan suunnittelussa?

Järjestön hallinnolliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Samalla toiminnan tulee olla entistä monikielisempää, ja erityisesti englannin kielen roolia tulee vahvistaa. Lisäksi on tärkeää huomioida paikalliset kieli- ja kulttuurierot sekä hyödyntää niitä vahvuuksina. Monimuotoinen vapaaehtoiskunta mahdollistaa monipuolisen auttamisen. Kielellisen monimuotoisuuden lisäksi tulee huomioida kulttuurinen moninaisuus.