Max Lindholm

Max Lindholm, ehdolla valtuuston puheenjohtajaksi.

1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?

Minua motivoi se, että järjestömme on aivan valtavan urakan edessä. Meillä on pitkä, uljas historia, ja mitä parhaimmat arvot. Samalla kuitenkin meidän ydintehtäväämme, ihmisarvoa, ja sen kunnioittamista, ja kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevien auttamista, haastetaan yhä enenevässä määrin. Tätä tapahtuu niin kotimaassa, kuin kansainvälisesti. Juuri tästä syystä on tärkeätä, että emme ole hiljaa, emmekä koskaan lopeta humanitaarista työtämme. Jos me lopetamme, kuka sitten jatkaa? Saan aivan valtavasti voimaa siitä, että meitä on monia, varsin erilaisia ihmisiä, jotka kuitenkin teemme yhdessä töitä yhden, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen puolesta. Tämä on voimaannuttavaa.

Vaikka haasteita on, niin uskon vakaasti siihen, että me voimme, yhdessä antamalla oman panoksemme kehitystyöhön saada aikaan tehokkaamman, paremman ja monimuotoisemman Punaisen Ristin. Sellaisen, joka on ketterä, aulis ja löytää sekä on valmis auttamaan niitä, jotka eniten apua tarvitsevat. Meidän tulee myös seuraavalla yleiskokouskaudella olla valmiita muokkaamaan toimintaamme nopeastikin, sen mukaan, miten toimintaympäristömme yhä kiihtyvä muutos jatkuu. Tämä asettaa meille kaikille suuria haasteita.

Valtuustossa vaihtuu puheenjohtaja. Minua motivoi se, että voisin olla mukana 
kehittämässä valtuuston työtä. Lisäksi olisin mieluusti auttamassa ja sparraamassa uutta, varsin monesta uudesta jäsenestä koostuvaa hallitusta onnistumaan työssään, jolle yleiskokous antaa suuntaviivat Rovaniemellä. Koska olen edellisen hallituskauden toiminut järjestömme yhtenä varapuheenjohtajana, ja lisäksi Suomen Punaisen Ristin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana, minulla on tarvittavat kyvyt, osaaminen ja ymmärrys niistä asioista, joita hallitus valmistelee ja päättää, ja joita valtuusto käsittelee hallituksen sparraus- ja yhteistyökumppanina.

Olen hallituksen varapuheenjohtajana ollut aktiivinen, ja proaktiivisesti keskustelua 
käyvä, asioihin perehtyvä jäsen. Tätä, asiakysymykset edellä, muita ihmisiä ja heidän mielipiteitään kunnioittavaa tyyliä ajattelin jatkaa.

Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?

Mikäli minut valitaan valtuuston puheenjohtajaksi, tavoitteeni on, että valtuuston työtä kehitetään kohti niitä tavoitteita, joista on säädetty asetuksessa Punaisesta Rististä. Yhtenä esimerkkinä valtuusto voisi aktiivisemmin ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja vaikka jonkun tietyn kokousteeman osalta tarvittaessa lähettää tiedote puolustaakseen ihmisarvon loukkaamattomuutta ja meidän humanitaarisia periaatteitamme. Myös kokousten yhteenvetojen julkaiseminen järjestön sosiaalisessa mediassa voisi olla omiaan nostamaan valtuuston tunnettuutta ja saattaisi tulevaisuudessa nostaa mielenkiintoa hakeutua valtuuston jäseneksi. Valtuuston jäseniksi kaivataan monenlaisia ihmisiä, rivijäseniä, kerääjiä, eri toiminnoissa mukana olevia, eri alojen ammattilaisia, kaikenlaisia ihmisiä.

Valtuustolla voisi lisäksi olla merkittävämpi rooli järjestössämme, sillä yleiskokous 
järjestetään vain joka kolmas vuosi, ja väliaikana valtuusto toimii hallituksen valvojana ja sparrauskumppanina. Valtuuston työtä tulisikin kehittää siten, että se kokemus, vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämishalu sekä osallistumisaktiivisuus, jonka ministeriöiden edustajat ovat osoittaneet, voitaisiin hyödyntää järjestön pitkäaikaisemman strategisen johtamisen tukena. Valtuuston työn tulee jatkossakin myös sisältää hallitustyöskentelyn seurantaa, valvontaa ja ohjausta, myös kriittisesti mutta rakentavasti. Tämä edellyttää sitä, että aidolle vuoropuhelulle jää tilaa ilman, että liian pitkät, valmistellut puheenvuorot sitä merkittävästi lyhentävät. Pelkkä kumileimasin valtuusto ei ole, eikä saa olla.

Valtuuston tehtäväthän ovat SPR Asetuksen 46 §:n mukaan
1) valvoa yleiskokouksen hyväksymän toimintalinjauksen ja muiden päätösten 
toteutumista;
2) valvoa järjestön toimintaa, taloutta ja hallintoa valtakunnallisesti;
3) hyväksyä järjestön työjärjestys, taloussääntö sekä johtosääntö piireille ja 
osastoille;
4) vahvistaa järjestön toimintakertomus ja keskushallinnon tilinpäätös sekä 
päättää vastuuvapauden myöntämisestä järjestön hallituksen jäsenille, 
pääsihteerille ja muille keskushallinnon tilivelvollisille
5) vahvistaa järjestön hallituksen esityksestä järjestön jäsenmaksut;
6) erottaa järjestön hallituksen jäsen siten kun tässä asetuksessa säädetään;
7) valita uusi järjestön hallituksen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jos 
järjestön hallituksen jäsenyys tulee kesken toimikautta avoimeksi;
8) ottaa kantaa ajankohtaisiin humanitaarisiin kysymyksiin;
9) keskustella järjestön toiminta- ja talouspoliittisista periaatekysymyksistä sekä 
käsitellä järjestön tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä;
10) osallistua Punaisen Ristin yhteiskuntasuhteiden ylläpitämiseen;
11) kehittää järjestön toimintaa muilla vastaavilla tavoilla; sekä
12) huolehtia muualla tässä asetuksessa säädetyistä tehtävistä.

2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?

Kun aloitin osakkaana Asianajotoimisto Aika Oy:ssä vuonna 2021 huomasin pian, että asianajotoimisto, jolla silloin oli 6 työntekijää, ei ollut kovinkaan järjestäytynyt. Esitin toimitusjohtajalle, yhtiökumppanilleni, että ryhtyisin pitämään kuukausipalavereita. Toki niitä oli ollut aiemmin, mutta niissä toistettiin vain samat, lyhyet puheenvuorot kuten aina. Aloin määrätietoisesti muuttamaan tilannetta siten, että haastoin henkilöstöä aidosti osallistumaan keskusteluun, tuomaan esille omia, myös kriittisiä näkemyksiä, ja luomaan sallivaa, me-henkistä tiimiajattelua ryhmäämme. Tämän jatkumona huolehdin siitä, että keskustelin avoimesti eri ihmisten kanssa heidän tavoitteistaan, huolistaan ja murheistaan, mutta myös siitä, mikä heitä motivoi, ja minkälaista tukea he tarvitsevat työssään jaksamiseen ja siinä onnistumiseen. 

Huomasin pian, että kun saavuin toimistolle, kävi herkästi niin, että minulta kysyttiin neuvoja erilaisten vaikeiden työoikeudellisten asioiden hoitamiseen, tai vaikka erilaisten kirjelmien sisältöön liittyen, jolloin saatoin kokemusperäisesti mentoroida, kysyvällä otteella, ja saada paljonkin vaikuttavuutta muiden työhön, ilman, että itse olin tietokoneen näppiksen takana.

Tämä ihmislähtöinen johtamistapani johti siihen, että toimiston yleinen ilmapiiri parani (ei se ollut ollut huono aiemminkaan), ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi. Samalla oma työni helpottui, kun pystyin auttamaan muita työssään, jolloin omat työni myös vähenivät, kun saatoin antaa yhä vaativampia esiselvittely- ja kirjotustehtäviä nuoremmille kollegoille.

Pidin myös aina silloin tällöin tietoisesti myönteisen palautteen antamishetkiä, kun se tuntui sopivalta siinä tilanteessa, ja huomioin tällä tavalla sen, että myönteistäkin palautetta annettiin suunnitelmallisesti, ja tasapuolisesti. Moni oli tästä aidosti ilahtunut. Suomalaisen johtamisen yksi haaste on se, että kielteinen palaute kyllä annetaan, mutta liian usein myönteinen palaute, sen huomioiminen, kun joku ylittää itsensä, saa jotakin hyvää aikaan, tai vain jaksaa vaikeista omista tilanteistaan huolimatta, unohdetaan, vaikka se on ensiarvoisen tärkeätä. Tämä toki edellyttää tunneälyä, sensitiivisyyttä ja tilannetajua.

Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?

Pyrin ensin ymmärtämään, mistä muutosvastarinta kumpuaa. Tämä selviää yleensä, ei toki aina, vain sillä, että ei vain kuuntele, mitä toisella on sanottavanaan, vaan myös aidosti kuulee häntä. Aikaisempi piirimme pj kertoi, että joskus työntekijät soittavat hänelle pienissä murheissaan, ja ohittavat siten operatiivisen johdon. Kun kävin esittäytymässä piirimme uutena puheenjohtajana keväällä vuosi sitten, aloitin sillä, että pyysin kaikkia kertomaan itsestään jotakin sellaista, joita muut eivät välttämättä hänestä tiedä. Tästä kumpusi paljon hyvää, löytyi "salaisia" jalkapallofaneja, valokuvaajia, runoilijoita, vaikka mitä. Lopuksi vedin asian yhteen, ja totesin, että onpa monipuolista porukkaa. Sitten ns. asia-asiana totesin, että jos jollakulla on haasteita, ongelmia tai murheita, kannattaa ensi sijassa olla yhteydessä lähiesimieheen, tai jos hän ei ymmärrä tai osaa auttaa, hänen esimiehelleen, ja pyrkiä siten sopuisasti ratkaisemaan työyhteisön haasteet. Sanoin, että minulle voi aina toki soittaa, ja kuuntelen mieluusti, mutta että pj:n tehtävä on johtaa hallituksen työtä, ja piiri toimivan johdon tehtävä on hoitaa oma roolinsa. Tämä asia saatiin siten mukavalla tavalla viestittyä, positiivisessa hengessä. Lopulta, avoimen palautteen annon yhteydessä, eniten lämmitti kommentti: "Kiitos, että sinä tosiaan olit kiinnostunut meistä, kuuntelit, ja myös kuulit, mitä meille kuuluu, ja mitä halusimme sanoa." 

Kuvaile tilanne, jossa muutos oli ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa. Miten ratkaisit tilanteen ja mitä opit?

Olen ollut mukana piirimme hallituksessa, jossa aikaisemmin oli varsin pitkiä kokouksia, ja usein aika kielteinen tunnelma. Tämä johtui osin yhdestä henkilöstä, joka oli aika negatiivinen. Tähän yritettiin vaikuttaa, silloisen puheenjohtajan toimesta, mutta se ei oikein ottanut luonnistuakseen. Tässä tilanteessa vaikeinta oli, että en kokenut osaavani käsitellä asiaa tämän henkilön itsensä kanssa. Olin siis varapuheenjohtajana piirissämme tuolloin. Lopulta päädyimme siihen, että puheenjohtaja käy vakavan keskustelun ko. henkilön kanssa, ja sen jälkeen asiat menivät parempaan suuntaan. 

En kanna kaunaa, mutta opin sen, että jos on ongelmia siksi, että jonkun käyttäytyminen tai kielenkäyttö ei ole sopivaa, siihen tulee puuttua jämäkästi, ja mieluusti ajoissa, eikä antaa tilanteen jatkua, saati eskaloitua.

Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?

Siten, että ensinnäkin luen aineistot etukäteen hyvin, ja pyrin myös kiinnittämään 
huomiota siihen, onko esitetyt selvitykset, tausta-aineistot ym. luotettavia, ja ovatko 
havainnot mielestäni sellaisia, että ne tuntuvat perustuvan tietoon. Jos asiasta syntyy epäselvyyttä, tai en luota tietoihin, katson lähteestä, mitä siinä sanotaan.

Hallitustyöskentelyssä taas olen nostanut esille sen, että tiedolla johtamisen 
peruskysymys on se, että se tieto, jota tarjotaan päätöksenteon pohjaksi, on objektiivista, luotettavaa, ja puolueetonta tai ainakin niin neutraalia kun on mahdollista. Lähde- ja aineistokriittisyys on ensiarvoisen tärkeätä.

Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.

Käyn aktiivista vuoropuhelua osastojen edustajien kanssa, ja kysyn, miten siellä koetaan ne asiat, joista on päätetty. Käytännössä esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin hallituksen päätökset vaikuttavat olennaisesti siihen, mitä ja millä tavalla piirit auttavat osastojen toimintaa. Näin ollen seuranta on käytännössä toteutettu siten, että piirit hoitavat operatiivisen seurannan. Sitä taas seurataan ja ohjataan strategisella tasolla piirihallituksissa. Kyseessä siis käytännössä teoriasta tuttu hermeneuttinen kehä, jossa ensin on tietoon perustuva päätöksenteko, jonka vaikutuksia arvioidaan suhteessa muuttuneisiin käytäntöihin, ja sen perusteella vedetyt johtopäätökset syötetään takaisin hallituksen päätöksentekoon ja päätöksiä koskevaan yleiskeskusteluun, jolloin jatkotoimenpiteet saavat vaikutteita siitä, miten aiempi päätöksenteko on toiminut.

3. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
Miten näet Suomen Punaisen Ristin osana kokonaisturvallisuutta?

Valmius ja varautuminen on Suomen Punaisen Ristin ydintehtävä. Olemme
olennainen osa yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta, ja resilienssiä. Jo rauhan aikana meillä on merkittävä valmius pelastus- ja ensihuoltotoimintaan, perinteisiä toimintoja, esimerkiksi etsintöjä, ystävätoimintaa ja ensiapupäivystyksiä unohtamatta. Se on koko järjestön toiminnan läpileikkaava teema. 

Mahdollisen pahemman kriisin, pandemian tai muun syyn johdosta, tai pahimmassa tapauksessa sodan aikana, meidän merkityksemme vain kasvaa. Meillä on paljon 
koulutettuja vapaaehtoisia, jotka voivat tarttua toimeen viranomaisten apuna ja tukena, kun sitä pyydetään. Meillä on kuitenkin vielä paljon tekemistä tämän kapasiteetin ja osaamisen kehittämisessä. Siihen vaikutetaan toimintalinjauksen mukaisesti kouluttamalla lisää vapaaehtoisia, joilla on myös valmius kouluttaa ja ohjata uusia vapaaehtoisia tilanteessa, jossa toimintaa joudutaan skaalaamaan ylöspäin nopeasti, ja tehokkaasti.

Valtuuston roolina on hallituksen toiminnan seuranta, jolloin valtuusto voi myös seurata, ottaa kantaa ja valvoa hallituksen toimintaa tämän ydintehtävänkin turvaamisen ja kehittämisen osalta.

Kuvaile osaamisesi tai jokin aikaisempi roolisi onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Miten johdit kokonaisuutta ja resurssien kohdentamista?

Esimerkinomaisesti voin kertoa siitä, kun meillä Suomen Asianajajien hallituksessa 
järjestettiin valmiusharjoitus, joka kesti puoli päivää. Siinä tilannekuva oli sellainen, että järjestön puheenjohtaja oli estynyt hoitamasta tehtäviään, ja samalla nousi esille vakavia yhteiskunnallisia haasteita, joihin liiton oli vastattava. Samalla kuvattiin, miten puheenjohtajan some-tilit oli kaapattu, ja niitä käytettiin vihamieliseen viestintään. Varapuheenjohtajamme otti ohjat, mutta olin aktiivisena hallituksen jäsenenä nopeasti esittämässä "toimintanyrkkiä", joka otti ohjat käsiinsä. Tämä johtui siitä, että varapuheenjohtajalla ei ollut paljonkaan kokemusta poikkeusoloista, tai viestinnästä. Esityksestäni koottiin kahden tiedottajan, kahden hallituksen jäsenen (joista olin yksi) ja liiton pääsihteeristä koottu keskitetty johtoryhmä, joka sitten ryhtyi jakamaan yksilöityjä tehtäviä muille hallituksen jäsenille. Menemättä pitemmälle yksityiskohtiin, huomasin, että vahvuuteni vastaavanlaisissa tilanteissa on se, että hahmotan nopeasti mistä on kyse, ja pystyn tuottamaan lisäarvoa osaamiseni ja kokemukseni kautta. Kokonaisuuden johto oli siis nimetyllä johtajalla, joka osasi delegoida ja kuunnella hyviä ideoita. Resurssien kohdentaminen taas toteutui sitä kautta, että johtoryhmään otettiin siihen tarvittavat henkilöt, joilla oli oikeanlainen osaaminen. Tämä oppi sopii myös muunlaisiin häiriötilanteisiin, ja niiden johtamiseen yleisemminkin.

Millaisena näet hallituksen roolin operaatiojohtamisen tukena?

Hallituksen rooli on operatiivisen johdon tukeminen, ja toiminnan mahdollistaminen. Tämä viimeksi mainittu edellyttää strategista työskentelyä, ja päätöksentekoa, jolla 
luodaan edellytykset resurssoinnin, operatiivisen toimintakyvyn ja käytännönläheisen toimintatavan varmistamiseksi.

Valtuuston tehtävänä on auttaa hallitusta tässä olemalla sparraus- ja yhteistyökumppani, mutta pääpaino tässä toiminnassa on hallituksella.

4. Talousosaaminen ja talouden ohjaus
Miten seuraat talouden riskejä ja raportointia vapaaehtoisjärjestössä?

Olen ollut Hupin varapuheenjohtaja neljän vuoden ajan. Samanaikaisesti olen ollut 
talous- ja kehittämistoimikunnan puheenjohtaja. Siinä tehtävässä olen ollut mukana luomassa Hupin aktiivista talouden tasapainottamisohjelmaa, jolla on saatu merkittävästi vähennettyä tekemäämme alijäämää. Tässä työssä olen seurannut talouden riskejä sekä talousraportoinnin kautta, että myös tilintarkastajien, ja käyttämiemme sijoitusyhtiöiden, raporttien kautta. Vuodesta 2025 lukien olen ollut piirin puheenjohtaja, ja näin ollen seuraan erittäin tiiviisti taloudellisia riskejä, ja raportointia. 

Olen tällä yleiskokouskaudella ollut paitsi hallituksen varapuheenjohtaja, myös koko järjestön tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden varmistamisessa, riskienhallinnassa sekä sisäistä valvontaa ja tarkastustoimintaa koskevien asioiden valmistelemisessa. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon ja tarkastuksen alalla. Sääntöjen mukaan tarkastusvaliokunnan tarkemmin määritellyt tehtävät ovat seuraavat (SPR Asetus, 68 §):
a. avustaa järjestön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän tarkoituksenmukaisuuden
arvioimisessa;
b. avustaa tilinpäätösraportoinnin ja muun taloudellisen raportoinnin 
oikeellisuuden varmistamisessa;
c. arvioida järjestön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien ja
tarkastustoiminnan tehokkuutta;
d. käsitellä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmat ja käsitellä 
sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tarkastusraportit;
e). arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön 
riippumattomuutta ja seurata tilintarkastajan muiden palvelujen tarjoamista 
järjestölle;
f. valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus;
g. arvioida lakien ja määräysten noudattamista järjestössä;
h. varmistaa, että kirjanpitoa, sisäistä valvontaa tai sisäistä tarkastusta koskevien
huomautusten tekeminen on mahdollista mukaan lukien nimettömät ja
luottamukselliset huomautukset järjestön palveluksessa olevilta.

Tämä tarkoittaa sitä, että olen edellisen kolmevuotiskauden aikana saanut 
rautaisannoksen vapaaehtoisjärjestömme taloudellisten riskien analyysiin, niihin 
vastaamiseen, ja niiden seurantaan, ja lisäksi ollut mukana kehittämässä näistä tehtävää raportointia järjestön hallitukselle. Näin ollen minulla on hyvät valmiudet valtuuston asetuksenmukaisten tehtävien hoitamiseen, ei pelkästään asianajollisen ammattitaidon ja kokemuksen, vaan myös järjestötoiminnan kautta.

Kuvaa tilanne, jossa jouduit tekemään taloudellisia päätöksiä epävarmassa tilanteessa.

Aavarannan vastaanottokeskuksen lopettamisen yhteydessä oli monivuotinen oikeusriita piirin, ja vuokranantajan välillä. Kysymys koski sitä, joutuuko piiri palauttamaan osan palautettavaksi määrätystä summasta Migrille, tai vuokranantajille. Asiaa käsiteltiin vuosikausia, tilanteessa, jossa tapauksen syntyhistoria ulottui ennen minun varapuheenjohtajuuteni alkua. Hallituksen varapuheenjohtajana olen auttanut ja neuvonut piirin operatiivista johtoa, ja myös auttanut oikeudellisessa perinnässä, KKO:n päätöksen jälkeen. Samassa yhteydessä selvitin oikeudenkäyntikulujen korvaamisasian suhteessa käräjäoikeuden, hovioikeuden ja KKO:n päätöksen pohjalta. Tilanne saattoi 
olla epävarma, mutta asianajajana annoin osaamiseni piirin käyttöön taloudellisen 
päätöksen valmistelemisessa ja perustelemisessa.

Miten varmistat talouden läpinäkyvyyden?

Tähän liittyy se, että järjestöltä löytyvät hyvin toimivat säännöt ja ohjeet, jotka liittyvät taloushallintoon, raportointiin, riskienhallintaan ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi tämä edellyttää toimivaa sisäistä tarkastustoimintaa, ja sen toimintaa seuraavaa tehokasta, ja osaavaa tarkastusvaliokuntaa. 

Tämän lisäksi yhtenä edellytyksenä on toimiva, tehokas ja kriittinen tilintarkastustoiminta, jolla varmistetaan toiminnan laillisuuden, säännönmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kontrolli.

Tämä siis isossa kuvassa. Lisäksi tarvitsemme jokaisen aktiivisen vapaaehtoisen, ja työntekijän korkeata eettistä ja moraalista kompassia. On tärkeää, että arvomme 
mukainen toiminta, myös vastuullisen taloudenpidon osalta, löytyy jokaiselta jäseneltä, vapaaehtoiselta, työntekijältä ja kaikilta organisaatiotasoilta.