Maarit Villman

Maarit Villman, ehdolla hallituksen jäseneksi.

1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?

Minua motivoi yhdistelmä kasvavaa tarvetta luotettavalle humanitaariselle toimijalle ja oma kokemus siitä, että voin tuoda lisäarvoa strategiseen ohjaukseen. Toimintaympäristö on muuttunut nopeasti: varautumisen merkitys korostuu, vapaaehtoistoiminnan muodot monipuolistuvat ja luottamuksen ylläpitäminen vaatii 
entistä systemaattisempaa työtä. Näen, että voin tuoda hallitukseen kykyä yhdistää strateginen ajattelu, tiedolla johtaminen ja käytännön toimeenpano – sekä varmistaa, että päätökset näkyvät arjessa vapaaehtoisten työssä.

Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?

Sitoudun siihen, että hallituksen tasolla määritellyt strategiset painopisteet konkretisoituvat mitattaviksi teoiksi paikallistasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

• selkeiden 2–3 prioriteetin kirkastamista ja viestintää koko organisaatioon
• seurantamallin vahvistamista (mitä mitataan, miten usein, kuka reagoi)

2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?

Johdin töissä muutoksen, jossa leikkauspotilaiden sairaalaan tulon prosessia muutettiin vastaamaan yleistä toimintojen muutosta sekä asiakaspalautteita.

• Mitä muutettiin: leikkauspotilaat soveltuvin osin tulevat sairaalaan vasta toimenpidepäivän aamuna edellisen päivän sijaan.
• Miksi: vapautettiin vuodeosastojen tiloja todelliseen tarpeeseen ja toteutettiin potilaiden toive viettää toimenpidettä edeltävä yö kotona.
• Tulokset (6–12 kk): potilastyytyväisyys kasvoi ja prosessin muutoksen myötä potilaat olivat myös aiempaa paremmin valmisteltuja toimenpidettä varten.

Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?

Lähestyn muutosvastarintaa ymmärryksen kautta, en vastakkainasettelun:

• kuuntelen aktiivisesti huolia ja tunnistan niiden taustalla olevat arvot
• perustelen muutoksen vaikutukset konkreettisesti
• otan avainhenkilöt mukaan suunnitteluun 

Kuvaile tilanne, jossa muutos oli ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa. Miten ratkaisit tilanteen ja mitä opit?

Kuvitteellisessa tilanteessa, jossa muutos olisi ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa, priorisoisin periaatteet.
Ratkaisin tilanteen:

• tekemällä päätöksenteosta läpinäkyvää
• viestimällä avoimesti perustelut
• tarvittaessa hidastamalla toimeenpanoa luottamuksen säilyttämiseksi (Luottamus on pitkän aikavälin vaikuttavuuden edellytys – sitä ei voi uhrata lyhyen aikavälin hyötyjen vuoksi.)

Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?

Hyödynnän sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa:

• mittarit (osallistuminen, vasteajat, vaikuttavuus)
• palautteet vapaaehtoisilta ja kohderyhmiltä
• toimintaympäristön analyysi

Tärkeää on yhdistää data ja käytännön ymmärrys – pelkkä mittaaminen ei riitä ilman tulkintaa.

Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.

Varmistan jalkauttamisen kolmella tasolla:

1. Selkeys: mitä päätettiin ja miksi
2. Tuki: koulutus, materiaalit, esimerkit
3. Seuranta: säännöllinen raportointi ja palautekeskustelut

Lisäksi korostan kaksisuuntaista viestintää – paikallistason palaute vaikuttaa jatkopäätöksiin. 

3. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
Miten näet Suomen Punaisen Ristin osana kokonaisturvallisuutta?

Näen SPR:n keskeisenä toimijana, joka täydentää viranomaisten työtä erityisesti ihmislähtöisessä tuessa: vapaaehtoisten mobilisointi, henkinen tuki, arjen resilienssin vahvistaminen. SPR:n vahvuus on luottamus ja kyky toimia nopeasti paikallisesti.

Kuvaile osaamisesi tai jokin aikaisempi roolisi onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Miten johdit kokonaisuutta ja resurssien kohdentamista?

Johdin kokonaisuutta:

• priorisoimalla kriittisimmät toiminnot
• kohdentamalla resurssit vaikuttavuuden perusteella
• varmistamalla selkeän viestinnän eri toimijoiden välillä

Tuloksena toiminta pysyi hallittuna ja resurssit käytettiin tehokkaasti.

Millaisena näet hallituksen roolin operaatiojohtamisen tukena?

Hallituksen tehtävä ei ole johtaa operaatioita, vaan mahdollistaa niiden onnistuminen:

• varmistaa resurssit ja prioriteetit
• tukea operatiivista johtoa selkeillä linjauksilla
• huolehtia riskienhallinnasta ja jälkiarvioinnista

4. Paikallisen toiminnan vahvistaminen
Kerro onnistunut esimerkki vapaaehtoisten rekrytoinnista tai sitouttamisesta (ml. nuoret).

Olin mukana rakentamassa mallia, jolla saisimme nopeasti rekrytoitua pop-up vapaaehtoisia esim. laajamittaista maahantuloa varten. Pop-up vapaaehtoisille tarjottiin matalan kynnyksen aloitus ja nopea koulutus toimintaan pääsemiseksi:

• nopea mukaan pääsy
• hälytysjärjestelmän käyttöönotto
• lyhyt täsmäkoulutus

Tuloksena vapaaehtoisten määrä kasvoi ja valmius parani. 

Niukkojen resurssien tilanteessa: mitä toimintaa priorisoisit ja millä perusteilla?

Priorisoin toiminnan:

1. vaikuttavuus (kuinka paljon apua tuotetaan)
2. kiireellisyys (missä tarve on suurin)
3. toteutettavuus (mitä voidaan tehdä nykyresursseilla)

Tarvittaessa karsin vähemmän vaikuttavia toimintoja, jotta ydintehtävä säilyy vahvana.

Miten huomioit kaksikielisyyden ja alueellisen monimuotoisuuden toiminnan suunnittelussa? 

Huomioin nämä:

• varmistamalla viestinnän saavutettavuuden (kieli, kanavat)
• hyödyntämällä paikallista osaamista
• mukauttamalla toimintamallit alueen tarpeisiin