Jere Pärkkä

Jere Pärkkä, ehdolla hallituksen jäseneksi.

1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?

Olen osallistunut SPR:n toimintaan lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Aloitin lapsuudessa SPR:n toiminnassa Reddie Kids kerhossa, jota myöhemmin jatkoin itse vapaaehtoisena kerhon vetäjänä. SPR:n toiminnan arvot ovat etenkin nuoruudessa tukeneet omaa arvomaailmaa, joista inhimillisyys ja tasapuolisuus ovat olleet itselle erityisen tärkeitä. Myöhemmin SPR:n ensiaputoiminta ollut osana omaa ammatillista kasvua kohti perustason ensihoidon tutkintoa. SPR:n kautta olen muutama vuosi sitten siirtynyt VAPEPA:n valmiuspäivystäjä tehtävään. Näitä kaikkia tehtäviä on yhdistänyt halu auttaa pyyteettömästi ja saada siitä itse samalla merkityksellisyyden tunnetta. VAPEPA:n ja SPR:n toiminta on vahvasti tukenut omaa ammatillista kasvua myöhemmin sairaanhoitajana.

SPR:n hallituksessa koen, että pääsen vaikuttamaan meille kaikille yhteisten asioiden hoitamiseen järjestön toiminnassa, sekä tulevaisuuteen nykyisessä vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Haluan toimia äänenä meille vapaaehtoisille, jotka tekevät yhteiskunnan kannalta merkittävää ja arvokasta työtä vapaaehtoisena hyvästä sydämestä.

Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?

Jos minut valitaan, sitoudun toimimaan vapaaehtoisten edustajana ja täyttämään sen luottamuksen kaikkien vapaaehtoisten yhteistä etua ajatellen. Se vaatii sitä, että järjestössä ajetaan kaikkien yhteistä etua tasapuolisesti, ei oman ryhmän agendaa. Itselle erityisen tärkeää on mahdollistaa yhteiskunnan turvallisuuden takaaminen. Meidän täytyy mahdollistaa varautuminen antamalla resurssi riskienhallintaan ja valmiustoimintaan yhteiskunnallisia kriisitilanteita varten ennakoivasti. Järjestö on yhteiskunnalle välttämätön osa varautumista kriisitilanteisiin.

2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?

Yksi konkreettinen muutos, jonka olen tuonut kentälle omassa työssä terveydenhuoltoalalla on turvallisuutta parantava intuboinnin check-listan käyttöönottaminen hyvinvointialueen vastasyntyneiden teholla. Sillä on merkittävä turvallisuuutta parantava vaikutus ollut hyvinvointialueen vastasyntyneille toimenpiteessä, missä riskitaso on koholla henkeä uhkaaville seurauksille. Näen, että turvallisuuden eteen pitää tehdä päivittäin töitä. Turvallisuus vaatii jatkuvaa tiedon ylläpitämistä ja sen kehittämistä, on ympäristö mikä tahansa.

Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?

Uudet käytänteet aiheuttavat luonnollisesti pelkoa, koska ei ole tietoa tulevasta. Se on luonnollinen reaktio uuteen tilanteeseen, jossa ei ole aiemmin ollut. Tieto tuo ihmiselle turvaa. Riittävän tiedon ja osaamisen välittämisellä on merkittävä vaikutus siihen, miten muutokseen sopeudutaan. 

Yksi muutoksen tärkemmistä tekijöistä on se, että kuunnellaan muutoksen kohteena olevia ja heidän ehdotuksia. Haasteet ovat muutoksessa kyettävä tunnistamaan, koska ne kuuluvat osaksi muutoksia. Haasteet eivät tarkoita sitä, että muutos ei toimisi tai palvelisi vapaaehtoisia varten. Haasteet ovat luotu ratkaistavaksi yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoisten omaa osaamista ei tule vähätellä, vaan sitä on hyödynnettävä muutoksissa.

Kuvaile tilanne, jossa muutos oli ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa. Miten ratkaisit tilanteen ja mitä opit?

Työssäni sairaanhoitajana olen kohdannut tilanteen, jossa potilaan hoito ei mielestäni täyttänyt hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden periaatteita. Samalla tiesin, että asian esiin tuominen saattaisi aiheuttaa jännitteitä lääkärin ja työyhteisön kanssa. Lisäksi olin uusi työyhteisössä ja tiesin, että sillä on vaikutusta siihen miten minut nähdään työyhteisössä.

Päätin toimia avoimesti mutta rakentavasti. Keskustelin asiasta ensin kollegan kanssa varmistaakseni näkemykseni, ja sen jälkeen nostin asian esiin lääkärille rakentevasti ja potilaan etua perustellen. Pyrin välttämään syyttelyä ja keskittymään faktoihin ja potilaan tilanteeseen.

Tilanne ei ratkennut heti, mutta se johti siihen, että asia käsiteltiin myöhemmin laajemmin työyhteisössä. Koin, että pidin kiinni eettisistä periaatteistani ja samalla säilytin ammatillisen vuorovaikutuksen.

Opin, että eettisesti haastavissa ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tärkeintä on yhdistää rohkeus, avoin rakentava viestintä ja tiimityön korostaminen. Lisäksi opin, että luottamus syntyy siitä, että toimi johdonmukaisesti arvojensa mukaisesti, myös paineen alla.

Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?

Tehohoidossa sairaanhoitajana työskenneltyäni luotettavan tiedon käyttäminen on päätöksenteossa kriittistä. Siitä syystä omaan päätöksenteko perustuu luotettavaan tietoon ja eri lähteisiin. Tilanteissa, joissa tietoa ei ole riittävästi, täytyy päätöksenteko perustua sen hetken tilanteeseen ja arvioon. Lisäksi täytyy olla kykyä arvioida tilanne uudelleen, jos päätös johtaa tilanteen heikkenemiseen.

Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.

Strategisten päätösten jalkautuminen vaatii selkeyttä, osallistamista ja seurantaa. 

Yleiset linjaukset on kyettävä aukaisemaan paikallistasolla vapaaehtoisille konkreettisesti, mitä yleisillä linjauksilla tarkoitetaan käytännössä. Näin ymmärretään mitä linjauksilla tarkoitetaan käytännössä, mitä odotetaan ja kuka niistä vastaa.

Vapaaehtoisten osallistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta päätökset koetaan omiksi. Näin vapaaehtoiset voivat sitoutua päätöksiin. Päätösten jalkautuminen tulee arvioida säännöllisesti palautteen, toimintaa arvioivien mittareiden ja tilastojen perusteella. Strategia on onnistunut vasta, kun sillä on vaikuttavuutta ja se näkyy arjessa.

3. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
Miten näet Suomen Punaisen Ristin osana kokonaisturvallisuutta?

Suomen Punainen Risti on välttämätön osa yhteiskunnan varautumista kriisi- ja häiriötilanteisiin. Näissä tilanteissa viranomaisten resurssit eivät riitä, mikä vaatii vapaaehtoisjärjestön tukea. SPR:n vahvuutena on laaja, organisoitu ja koulutettu vapaaehtoisverkosto, jolla voidaan tukea viranomaisia nopealla aikataululla.

Kuvaile osaamisesi tai jokin aikaisempi roolisi onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Miten johdit kokonaisuutta ja resurssien kohdentamista?

Olen kohdannut työelämässä useita henkeä uhkaavia ja nopeasti kehittyviä tilanteita tehohoidossa. Olen joutunut useissa tilenteissa ottamaan vastuuta enemmän resurssien puutteen tai osaamisvajeen vuoksi. Tilanteissa olen huomannut kykyä kokonaistilanteen hallintaan äkillisissä ja epäselvissä tilanteissa. Olen huomannut poikkeuksellista kykyä toimia rauhallisesti paineen alla tiedostaen 
päätösten seuraukset potilaan eloon jäämiselle.

Toimintani perustuu nopeaan tilannearvioon ja priorisointiin. Pystyn keskittymään henkeä uhkaaviin tekijöihin ja varmistamaan kriittisten toimenpiteiden aloittamisen viipymättä. Huolehdin tiimissä jokaisen omasta roolista ja siitä, että kriittinen tieto liikkuu tiimin sisällä. Koen toimivani parhaimmillaan kaoottisissa kriisitilanteissa, joissa minulla on kyky toimia määrätietoisesti, luoda tiimin jäseniin rauhaa omalla toiminnallani ja tarvittaessa ottaa johtovastuu kokonaistilanteesta.

Vastuuhoitajan tehtävissä olen joutunut kohdentamaan pieniä resursseja yksikön sisällä kriittisiin potilaisiin muuttuvissa tilanteissa. Osaan ottaa huomioon tiimissä olevien kyvyt ja niiden hyödyntämisen tilanteissa.

Valtakunnallisesti olen järjestänyt Suomessa kriisiavuksi purkutilaisuuksia hengellisen yhteisön kesäjuhlien jälkeen. Tämä oli täysin erillään järjestötyöstä. Kriisapua saimme lopulta järjestymään ympäri Suomen Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun, sekä lisäksi pari etäpurkutilaisuutta. Tämä kokemus vahvisti omaa kykyä toimia laajoissa kriisitilanteissa ja organisoida sitä.

Millaisena näet hallituksen roolin operaatiojohtamisen tukena?

Näen hallituksen roolin ensisijaisesti strategisena ja mahdollistavana. Hallitus luo toiminnan suuntaviivat, varmistaa resurssit, riskienhallinnan ja toiminnan jatkuvuuden, sekä tukee operatiivista johtoa tarvittaessa. Kriisitilanteissa hallitus toimii taustatukena, mutta ei puutu päivittäiseen operatiiviseen johtamiseen. Näin johtamisvastuu säilyy selkeänä kriisitilanteessa. Tärkeää on luottamus, roolien selkeys ja yhteisen tilannekuvan jakaminen.

4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vaikuttavuus
Kerro tilanne, jossa pidit kiinni puolueettomuudesta sidosryhmäpaineesta huolimatta.

Olen ollut tilanteessa, jossa henkilöllä ollut vahvoja odotuksia siitä, että toimintaa tulisi ohjata heidän näkökulmaansa tukevaksi. Tunnistin tilanteessa selkeän sidosryhmäpaineen, mutta pidin tärkeänä pysyä puolueettomana.

En lähtenyt ajamaan yksittäisen tahon intressejä, vaan ohjasin keskustelua siihen, mikä palvelee kokonaisuutta ja kaikkia osapuolia tasapuolisesti. Perustelin ratkaisut avoimesti. Vaikka puolueettomuus voi hetkellisesti aiheuttaa kitkaa, olen kokenut, että pitkällä aikavälillä se vahvistaa uskottavuutta ja mahdollistaa kestävän yhteistyön.

Miten rakennat kumppanuuksia (järjestöt, kunnat, yritykset, oppilaitokset)?

Rakennan ihmisten kanssa kumppanuuksia omalla avoimella ja aidolla kohtaamisella. Verkostot ovat merkittävä osa kumppanuuksien rakentamista. Olen osallistunut laajasti eri tilaisuuksiin, kokouksiin, asukastilaisuuksiin, järjestöjen tapahtumiin, ammattiosaston toimintaan, poliittisiin keskusteluihin, paneeleihin ja ajankohtaisiin keskustelutilaisuuksiin. Viimeisten kuukausien aikana olen osallistunut näihin ympäri Suomen. Näiden suhteiden myötä pystyn vaikuttamaan, luomaan kumppanuuksia yhteisille näkemyksille ja viemään eteenpäin tärkeitä teemoja.

Miten arvioit, saadaanko SPR:n toiminnalla aikaan toivottu muutos (valitsemassasi teemassa), ja mitä mittareita tai merkkejä seuraisit?

Valitsen teemaksi rasisimin vastaisen työn. Arvioin muutosta sen perusteella, näkyykö se konkreettisesti ihmisten arjessa. Väheneekö syrjintä ja koetaanko yhdenvertaisuuden lisääntyneen arjessa. Erityisesti seuraan saavutetaanko kohderyhmä, kokevatko ihmiset turvallisuuden tunnetta, mitataan asenteiden muutosta palautteilla ja kyselyillä. Keskeisintä se, että se ei jää kampanjaksi, 
vaan näkyy pysyvnä muutoksena arjessa.