Heikki Väätämöinen
Heikki Väätämöinen, ehdolla valtuuston varapuheenjohtajaksi.
1. Aloituskysymykset
Mikä motivoi sinua SPR:n luottamustehtävään juuri nyt?
Minua motivoi SPR:n luottamustehtävä juuri nyt ennen kaikkea toimintaympäristön muutos. Viime vuosien kriisit – pandemia, Ukrainan sota ja laajamittainen maahantulo – ovat osoittaneet, että järjestöjen rooli ei ole täydentävä vaan olennainen osa yhteiskunnan toimintakykyä. Olen tehnyt koko urani valmiuden, varautumisen ja vapaaehtoistoiminnan rajapinnassa, ja koen, että nyt minulla on sekä kokemus että näkemys, joilla voin aidosti vahvistaa SPR:n roolia tässä kokonaisuudessa.
Mikäli sinut valitaan, mihin tavoitteeseen sitoudut seuraavan 12 kuukauden aikana?
Jos minut valitaan, sitoudun siihen, että seuraavan 12 kuukauden aikana edistän konkreettisesti SPR:n auttamisvalmiuden vahvistamista siten, että vapaaehtoisten osaaminen, saatavuus ja johtaminen muodostavat nykyistä selkeämmän ja käyttökelpoisen kokonaisuuden. Haluan nähdä, että meillä on parempi, yhteinen, tilannekuva siitä, mihin ja millä resursseilla pystymme vastaamaan eri aikajänteillä koko maassa.
2. Strateginen muutos ja toimeenpano
Kuvaile merkittävin strateginen muutos, jonka olet johtanut vapaaehtoisjärjestössä tai monitoimijaympäristössä. Mitä muutettiin, miksi, ja mitkä olivat mitattavat tulokset 6–12 kuukaudessa?
Merkittävin strateginen muutos, jota olen johtanut, liittyy vastaanottokapasiteetin nopeaan laajentamiseen Ukrainan kriisin aikana. Muutimme toimintamallia kilpailutuksen valmistelusta koordinoituun neuvottelumalliin, jossa vastaanottokeskusten palveluntuottajat, viranomaiset, kunnat ja järjestöt toimivat yhteisessä toimintakentässä. Muutos oli välttämätön, koska suunniteltu kapasiteetin kasvattaminen ei olisi vastannut tulijamääriin.
Tulokset 6–12 kuukaudessa olivat selkeitä: kapasiteetti saatiin rakennettua noin 75 000 henkilölle ilman merkittäviä katkoksia palveluissa, ja samalla pystyttiin säilyttämään kohtuullinen kustannustaso ja toiminnan laatu.
Lähtökohtatilanne oli jo merkittävästi parantunut vuodesta 2015 ja kansallinen kyky reagoida maahantulon häiriötilanteisiin on kehittynyt edelleen.
Miten käsittelet muutosvastarintaa vapaaehtoisissa tai henkilöstössä? Miten toimit?
Muutosvastarintaa käsittelen avoimuuden ja osallistamisen kautta. Vapaaehtoisille ja henkilöstölle pitää pystyä perustelemaan, miksi muutos tehdään ja mitä se tarkoittaa käytännössä heidän roolissaan. Punaisen Ristin on pystyttävä ylläpitämään vapaaehtoisten toimintakyky kouluttamalla, ohjaamalla ja tukemalla eri menettelyin kaikissa tilanteissa ja toimintaympäristön haasteissakin. Olen oppinut, että ihmiset sitoutuvat muutokseen, kun he näkevät oman merkityksensä siinä – eivät pelkästään lopputulosta.
Kuvaile tilanne, jossa muutos oli ristiriidassa periaatteiden, puolueettomuuden tai luottamuksen kanssa. Miten ratkaisit tilanteen ja mitä opit?
Olen ollut tilanteessa, jossa suunniteltu operatiivinen tehokkuus oli jännitteessä puolueettomuuden ja luottamuksen kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa yhteistyö sotilastoimijoiden kanssa toi tehokkuutta, mutta samalla piti varmistaa humanitaaristen periaatteiden säilyminen. Tästä käytännöllisenä esimerkkinä on Aasian-Tyynenmeren alueella koottu ohjeistus siviili-sotilasyhteistyöstä (The Asia-Pacific Regional Guidelines for the Use of Foreign Military Assets in Natural Disaster Response Operations (APC-MADRO). Ohjeistuksen valmisteluvaiheessa kävimme välillä kiivastakin keskustelua sotilaslogistiikan asiantuntijoiden kanssa heidän tehokkaiden ja erittäin nopeiden toimitusketjujensa käytöstä ensisijaisina toimijoina luonnonkatastrofeissa. Ratkaisin tilanteen perustelemalla eri toimijoiden roolit selkeillä esimerkeillä: yhteistyötä tehdään, mutta vaiheet ja resurssit kohdennetaan tarpeiden perusteella – ei ainoastaan kyvykkyyksien sanelemana. Etenkin päätöksenteko ja toiminnan tavoitteet tulee pysyä humanitaarisina ja kansallisen vastuuviranomaisen tilanteen omistajana. Sain työpajan loppuvaiheessa näkemyksieni tueksi Indonesian Tsunamioperaatiossa Australian joukkojen komentajana toimineen kenraalin sekä Yhdysvaltain Tyynenmeren merijalkaväen eläköityneen komentajan. Molempien, kokeneiden sotilasjohtajien näkemyksissä korostui humanitaarisen avustusjärjestelmän merkittävä kyky toimittaa apua suurina määrinä laajoille alueille. Opin, että rajapintojen hallinta on johtamisen yhteensovittamista, ei kompromissia arvoista.
Miten hyödynnät tietoa päätöksenteossa?
Hyödynnän tietoa päätöksenteossa yhdistämällä määrällistä ja laadullista tietoa: tilannekuva, ennusteet, kustannukset ja kentän palaute. Pelkkä data ei riitä, ellei ymmärretä kontekstia.
Miten varmistat, että strategiset päätökset jalkautuvat paikallis- ja vapaaehtoistasolle? Kuvaa menetelmät ja seuranta.
Strategisten päätösten jalkauttaminen vaatii kolmea asiaa: selkeitä tavoitteita, jotka viestitään tehokkaasti, toimintojen vastuuttamisen vapaaehtoistoimijoille saakka sekä käytettävyydeltään toimivan seurannan. Käytän konkreettisia mittareita, säännöllistä raportointia ja ennen kaikkea vuoropuhelua toimijoiden kanssa. Ilman sitä strategia jää helposti irralliseksi.
3. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
Miten näet Suomen Punaisen Ristin osana kokonaisturvallisuutta?
Näen SPR:n keskeisenä toimijana kokonaisturvallisuudessa – erityisesti väestön tukemisessa tilanteissa, joissa viranomaisjärjestelmä kuormittuu. SPR tuo joustavuutta, nopeutta ja inhimillistä näkökulmaa, jota pelkkä viranomaisrakenne ei pysty tuottamaan.
Kuvaile osaamisesi tai jokin aikaisempi roolisi onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Miten johdit kokonaisuutta ja resurssien kohdentamista?
Olen johtanut ja osallistunut erilaisiin kokonaisuuksiin häiriötilanteissa, joista merkittävimmät lienevät Aasian tsunami, 2004, jolloin vastasin Punaisen Ristin liikkeen ja alkuvaiheessa laajemmankin humanitaarisen yhteisön koordinaatiosta Myanmarissa, Filippiinien pyörremyrskyt 2009, joista 3 ylitti Manilan alueen aiheuttaen laajoja tulvia metropolialueella ja ympäristössä, 2015 turvapaikanhakijatilanne (työt: keskustoimisto ja VOK perustaminen Kaakkois-Suomen piiri) sekä Ukrainan pakolaistilanteen hallinta nykyisessä työtehtävässäni. Johtamisessa keskeistä on ollut toimintaympäristön tuntemus, priorisointi ja toimijoiden yhteinen suunnittelu: mitä tarpeet ovat, missä tarvitaan kapasiteettia tai resursseja nyt, mitä voidaan siirtää myöhemmäksi ja miten resurssit kohdennetaan alueellisesti. Kaikille tilanteille yhteistä on riittävän tilannetiedon koostaminen, jonka pohjalta päätöksiä ja suunnittelua tehdään päivittäin operatiivisen toiminnan toteuttamiseksi sekä keskipitkälle ajalle, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan huomioida.
Millaisena näet hallituksen roolin operaatiojohtamisen tukena?
Hallituksen roolin näen strategisena tukena, suunnittelun ja yhteistyön mahdollistajana operaatioille. Sen tehtävä ei ole johtaa operaatioita, vaan varmistaa, että organisaatiolla on kyky johtaa niitä – eli resurssit, rakenteet ja suunta ovat kunnossa.
4. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö
Mihin kansainvälisiin verkostoihin olet kytkeytynyt ja miten olet tuonut opit Suomeen?
Olen ollut kytkeytyneenä Punaisen Ristin kansainvälisiin verkostoihin sekä operatiivisella että kehittämistasolla. Olen tuonut oppeja Suomeen erityisesti valmiussuunnittelun ja monitoimijayhteistyön osalta. Kansainvälisessä toimintaympäristössä laajempi humanitaarinen yhteisö näyttäytyy huomattavasti laajempana kuin meillä Suomessa.
Kuvaile yhteistyötilanne eri järjestöjen tai viranomaisten kanssa.
Yhteistyötilanteita on ollut lukuisia viranomaisten, järjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Myanmarin Punaisen Ristin ja maassa läsnä olleiden toimijoiden kesken tekemä päivittäinen yhteistyö koulutuksen ja palvelutuotannon kokonaisuuksissa heijastui myös yhteiseen varautumissuunnitteluun. Tuossa suunnittelussa päätavoitteena oli avustustoiminnan tehokas ja ajantasainen koordinaatio niin, että vältimme mahdollisen päällekkäisen toiminnan ja resurssien turhan käytön. Toimintaympäristö oli erittäin haasteellinen ja toimijoiden yhteistyö välttämätöntä tehokkaan avustustoiminnan toteuttamiseksi. Yhteinen nimittäjä onnistumiselle on selkeä roolitus ja luottamus.
Miten näet SPR:n kansainvälisen avun kehittyvän seuraavien 5 vuoden aikana?
Näen, että SPR:n kansainvälinen apu kehittyy kohti entistä vahvempaa paikallisten toimijoiden tukemista ja valmiuksien kehittämistä – samalla Suomalaisen avustustoiminnan tunnustettu kyky ja laatu tulee pitää yllä osallistumalla aktiivisena operatiivisena toimijana liikkeen operaatioihin. Operatiivisen kyvyn käyttö myös kotimaan häiriötilanteissa ja katastrofeissa tulee olla osa normaalia ja vakioitua järjestön suunnittelua ja toimintaa.