Henkinen kriisinkestävyys ja yhteisöjen resilienssi

Suomen Punaisen Ristin tehtävä

Laki Suomen Punaisesta Rististä 238/2000 määrittelee, että Suomessa on yksi Suomen valtion tunnustama Punainen Risti, joka kuuluu kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeeseen. Asetuksessa Suomen Punaisesta Rististä 827/2017 määritellään melko tarkastikin SPR:n tarkoitus ja toimintamuodot, joita ovat muun muassa auttamisvalmiuden ylläpitäminen ja vahvistaminen, vapaaehtoistoiminta ihmisten auttamiseksi, auttamismielen ylläpitäminen, ihmishenkien sekä kotimaassa että ulkomailla pelastaminen (asetus 827/2017, luku 1, §1 ja §2).

SPR:n valmiustoimintaa voidaan kuvata olevalla kuvalla.

Toiminta perustuu

• Ennalta ehkäisevään työhön (muun muassa Ystävätoiminta, kotoutumisen tuki, Terveyspisteet, päihdetyö, nuorten tukeminen)
• Arjen turvallisuutta tukeviin toimintoihin (muun muassa ensiapuryhmät, tapaturmien ehkäisy, terveyden edistäminen)
• Valmiustoimintaan, eli hälytysryhmiin, joissa on koulutettuja vapaaehtoisia. Nämä harjoittelevat säännöllisesti häiriötilanteita varten. Näitä toimintoja ovat muun muassa onnettomuustilanteiden ensihuoltotehtävät, evakuointitehtävät, psykososiaalinen tuki ja etsintätehtävät. Kun häiriötilanne tapahtuu, ovat nämä ryhmät ensimmäisenä paikalla joko viranomaisen kutsumana tai muuten. Myös ensiapuryhmien päivystystehtävät pitävät yllä valmiutta.

Kokonaisvalmius SPR:ssä tarkoittaa

• Järjestön kaikkien resurssien joustavaa käyttöä onnettomuuksien ja häiriötilanteiden hallinnassa ja toipumisvaiheessa.
• Kokonaisvalmius perustuu henkilöstöön, osaamiseen, aineelliseen valmiuteen, järjestelmiin ja prosesseihin sekä kykyyn kanavoida ihmisten auttamisen halu johdetusti mukaan toimintaan. 
• Järjestön valmius rakentuu asiantuntijuudelle, vapaaehtoisuudelle, viranomaisyhteistyölle sekä järjestöverkostoille. 
• Tämä viittaa SPR:n oman organisaation resilienssiin, eli miten järjestömme joustaa ja saa lisäresursseja (mm. vapaaehtoisia) tarvittaessa.
• Kokonaisvalmius on SPR:n sisäinen, omaa organisoitumista tarkasteleva käsite. Kokonaisresilienssi on laajempi käsite, joka koskee ympäröivää yhteisöä sekä autettavia ja tuettavia ihmisiä.

Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun auttamistoiminta perustuu hyvin pitkälle paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen. Yhteisöjen resilienssiä tarvitaan, jotta yhteiskuntajärjestelmät ja lähiyhteisöt pystyvät sopeutumaan erilaisiin muutoksiin. Yhteisöjen ja yksilöiden resilienssiä tarvitaan, jotta onnettomuuksien, häiriöiden, kriisien ja katastrofien vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja jotta ihmiset pystyvät selviytymään niistä mahdollisimman pienin vammoin. Jokainen ihminen tarvitsee resilienssiä. Mutta aina yksittäisellä ihmisellä ole voimavaroja, jolloin tarvitaan toisia ihmisiä, yhteisöjä ja niiden rakenteita. Silloin yhteisön resilienssillä on suuri merkitys.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa on julkaistu 2019 kokonaisresilienssiä ja turvallisuutta käsittelevä julkaisu. Siinä avataan resilienssin merkitystä yhteisöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Resilienssillä viitataan yhteiskunnan kykyyn säilyttää toimintakykynsä ja kehittyä huolimatta mahdollisista kriiseistä ja häiriötilanteista. Raportissa annetaan kokonaiskuva resilienssistä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

Kokonaisresilienssi tai yhteisöresilienssi

• Yhteisöresilienssi on yhteisön kykyä kestää häiriöitä ja nopeutta toipua kriiseistä sekä valmiutena luoda itsensä uudelleen vastauksena epävarmuuteen, vastoinkäymisiin ja yllätyksiin.
• Viittaa ominaisuuteen, joka parantaa organisaation, yhteiskunnan tai yhteisön mahdollisuuksia kestää ja sietää häiriötilanteen kielteisiä vaikutuksia.
• Poliittisen järjestelmän, yhteisöjen sekä yksilöiden kykyä jatkaa toimintaansa häiriö- ja kriisitilanteissa ja uudistaa itseään demokraattisia kanavia käyttäen.
• Resilienssin keskeinen elementti on kyky toimia menestyksekkäästi myös tilanteissa, joissa ongelmat ovat ennakoimattomia.
• Ei tule vain varautua kriiseihin, vaan on ennen kaikkea tehtävä ennalta ehkäisevää työtä sekä ennakoida haittavaikutuksia.

Resilientin naapuruston ominaispiirteitä

• Ihmisten välinen luottamus. 

• Säännöllinen kanssakäyminen naapurien välillä. 

• Melko pysyvä asukaskunta.

• Asukkaat, jotka tuntevat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

• Asukkaat, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja ottavat osaa yhteisön tapahtumiin ja sen asioiden hoitoon. 

• Julkisten tilojen - sekä virallisten että epävirallisten - saavutettavuus kokoontumisia varten.

Yhteisöjen resilienssiin kuuluu seuraavia ominaispiirteitä

• yhtenäisyyttä, välittämisen kulttuuria ja tulevaisuudenuskoa 

• resursseja (varallisuus, raaka-aineet, kyvykkäät johtajat sekä kriiseistä selviytymiseen liittyvät tiedot ja taidot) 

• kykyä ja valmiutta muutokseen (esimerkiksi myönteinen käsitys taitojen ja tietojen kehittämisestä yhteisössä sekä yhteisön jakamat tavoitteet sen kehityksestä) 

• kriisien- ja katastrofien hallintaa (varautuminen, kyky tarjota hätäapua sekä kriisin jälkeistä apua yhteisön sisältä) 

• kommunikointia yhteisön yhteisistä asioista (sisältäen luottamuksen viranomaisiin). 

Sosiaalinen pääoma koostuu verkostoista, sosiaalisista normeista ja luottamuksesta. Yhteisöjen resilienssiä ja sosiaalisen pääoman käsitteitä yhdistävät luottamus, sisäinen koheesio ja liittyminen muihin verkostoihin ja ihmisiin. Sisäistä koheesiota kutsutaan sitovaksi (bonding) sosiaaliseksi pääomaksi ja liittymistä muihin yhdistäväksi (bridging) sosiaaliseksi pääomaksi.

Kaikilla ihmisillä ei ole sosiaalista pääomaa. Kriisien ja katastrofien, eli häiriötilanteiden vaikutukset ovat yleensä suurimpia niihin ihmisryhmiin, joiden kriisinsietokyky on heikointa ja joilla on vähiten sosiaalista pääomaa.  Siksi tarvitaan toimia, jotka tukevat heikoimmassa asemassa olevia ja lisää heidän sekä sosiaalista pääomaa että resilienssiä. Näitä voi olla sekä ammattimainen tukeminen, kuten sosiaalityö että vapaaehtoistoiminta. 

Luottamus syntyy yhteisöissä

• Yhteisöllisyydessä on samoja piirteitä kuin sosiaalisessa pääomassa.
• Näiden keskeisiä ominaisuuksia ovat 1) luottamus, 2) motivaatio, 3) pyrkimys samaan päämäärään 4) yhteisesti jaetut arvot ja eettinen koodisto.
• Yhteisöllisyys rakentuu sosiaalisesta verkostosta, jota määrittelee vastavuoroisuus. 
• Luottamuksen, motivaation sekä heikon vuorovaikutuksen puute heikentävät yhteisöllisyyden rakentumista. 

Luottamus tarkoittaa luottamusta yhteisöjen ja verkostojen välillä - eli muihin yhdistävää sosiaalista pääomaa (bridging)

• Toisten yhteisöjen ja ihmisryhmien tuntemus on tärkeää yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. 
• Sisäinen turvallisuus tarvitsee luottamusta eri yhteisöjen väliillä. 
• Luottamus tarkoittaa luottamusta myös viranomaisiin ja yhteiskuntaan. 
• Vähäinen luottamus yhteiskunnassa heikentää yhteisön selviytymiskykyä haastavista tilanteista tai häiriötilanteista.

Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Toimeentulon ongelmat, köyhyys ja jatkuva huoli raha-asioista heikentävät osallisuuden kokemusta ja mielenterveyttä. Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista. Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta, jossa hän pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. 

Hyvinvoinnin lähteet ovat aineellisia mahdollisuuksia, kuten:

• kohtuullinen toimeentulo,
• asuminen,
• koulutus
• harrastustarvikkeet.

Ne voivat olla aineettomia, kuten

• luottamus,
• turva
• luovuus

Hyvinvoinnin lähteet voivat myös olla jotakin aineellisen ja aineettoman väliin sijoittuvaa, kuten palvelut. 

Osallisuuden kokemukset vahvistavat tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Samalla ne vahvistavat ihmisten sosiaalista pääomaa, jolla on vastaavanlaisia vaikutuksia. Löydät lisätietoa osallisuudesta, sen merkityksestä ja keinoista lisätä sitä Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) sivustolta.

SPR:n hyvinvointia ja terveyttä edistävällä toiminnalla vahvistetaan myös ihmisten osallisuuden kokemuksia. Alla on listaus usemmista SPR:n hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toimintamuodoista, jotka vahvistavat sekä osallisuutta, luottamusta, ihmisten sosiaalista pääomaa ja yhteisöjen resilienssiä.

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista. 

Henkinen kriisinkestävyys on osa valtioneuvoston määrittelemää kokonaisturvallisuutta, joka määritellään valtioneuvoston hyväksymässä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. 

Kokonaisturvallisuudessa kyse on yhteiskunnan kriisinkestävyydestä, eli siitä miten yhteiskunta 1) varautuu erilaisiin onnettomuus-, häiriö- ja kriisitilanteisiin 2) pystyy toimimaan onnettomuus-, häiriö- ja kriisitilanteissa sekä 3) palautumaan onnettomuus-, häiriö- ja kriisitilanteista.

SPR:n jatkuva vapaaehtoistoiminta, joka tukee ihmisten arkea, osallisuutta ja turvallisuutta, lisää myös ihmisten ja yhteisöjen henkistä ja sisäistä turvallisuutta. Alla on kuva siitä, miten henkisen kriisinkestävyyden perusta luodaan normaalioloissa ja miten se tukee kriisien aikana sekä niistä toipumiseen.

Sisäministeriö laatii määräajoin sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa sisäinen turvallisuus määritellään ja se sisältää myös henkisen kriisinkestävyyden. Vuonna 2021 sisäinen turvallisuus on määritelty näin:

”Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan niitä yhteiskunnan ominaisuuksia, joiden johdosta ihmiset voivat nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja niihin rinnastettavista kansallisista ja kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Sisäinen turvallisuus muodostuu näin ollen useista tekijöistä yhteiskunnassa. (….)

Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn. Mahdollisimman moni tapaturma, onnettomuus, rikos ja muu häiriö pyritään estämään ennalta. Turvallisuusongelmien juurisyihin vaikutetaan tehokkaasti erityisesti muilla kuin turvallisuusviranomaisten toimilla. Työllisyys, koulutus, yhteiskunnallinen osallisuus, ihmisten terveys, vähäiset päihdehaitat ja korkea hyvinvointi laajasti muodostavat perustan hyvälle arjen turvallisuudelle.” (Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:48).

Samaa asiaa voi kuvata alla olevalla kuvalla, joka on samaisesta raportista sivulta 30. Mukana ovat myös globaalit muutokset sekä riskitekijät sisäiselle turvallisuudelle. 

Yksi Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeen tehtävistä on suojelu. Se tarkoittaa sitä, että joko sodan tai katastrofien yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Se, miten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat määritellään, riippuu joskus tilanteesta, mutta usein suojelun tarpeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten, vammaisten, kielitaidottomien, vanhusten, naisten, asunnottomien, pienituloisten ja pitkäaikaissairaitten kohdalla. 

Suojelutilanteita kannattaa miettiä etukäteen, jolloin itse onnettomuustilanteessa on helpompi miettiä, miten voidaan auttaa parhaiten. Valmiusryhmät voisivat käyttää hyödyksi muiden vapaaehtoisten osaamista esimerkiksi siinä, mitä pitäisi ottaa huomioon tilanteissa, joissa autettavata voivat olla liikunta- tai aistirajoitteisia, ikääntyneitä, lapsia ja nuoria tai eri kulttuurien edustajia, joilla kielitaito voi olla heikko. Myös naisten ja lasten suojelu esimerkiksi seksuaaliselta hyväksikäytöltä tulee ennakoida.  Suojelu liittyy normaalissa arjessa myös yhdenvertaisuuteen, jota on hyvä edistää kaikessa toiminnassa.

Suoja2022 -harjoituksessa harjoiteltiin suojeluun liittyvää arviointia. Alta löytyy dokumentti suojelun ja yhdenvertaisuuden arviointiin, mutta perusasiat tiiviisti myös tässä. Eli tulee arvioida tilanteen:

Ihmisarvoisuus

Kaikkien kriisitilanteen kohdanneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään on keskeinen osa inhimillisyyden periaatetta. Tämä tarkoittaa, että humanitaarisessa toiminnassa on kunnioitettava, varjeltava ja edistettävä ihmisarvoa ja arvokkuutta, turvattava kriisitilanteen kohdanneiden psykososiaalinen hyvinvointi, ja huomioitava ihmisten yksityisyys ja kulttuuriset tarpeet.

Saavutettavuus

Hätäavun pitää saavuttaa kaikki ihmiset, joita onnettomuustilanne on kohdannut. Jotta apu saavuttaa haavoittuvimmassa asemassa olevat, avun kohdentamisessa ja priorisoinnissa on otettava huomioon avunsaajien moninaisuus. Avun saavuttavuus riippuu siitä: 1) onko apu syrjimätöntä 2) sopivatko tilat, tarvikkeet ja palvelut kaikille 3) onko avun hankkiminen taloudellisesti mahdollista kaikille ja 4) tavoittaako tieto avusta kaikki avuntarvitsijat heidän ymmärtämällään kielellä ja heidän käyttämillään viestimillä.

Osallisuus

Kaikkien ihmisten mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti heitä itseään koskevaan päätöksentekoon kuuluu ihmisarvoiseen elämään. Moninaisuus ryhmissä, joissa avuntarvetta kartoitetaan ja apua suunnitellaan ja annetaan, edesauttaa yhdenvertaisuuden toteutumista (eri sukupuolet, eri ikäiset, vammaiset ja eri taustaiset ihmiset).

Turvallisuus

Eri sukupuolisiin, eri ikäisiin, vammaisiin ja eri taustaisiin ihmisiin kohdistuu eri-laisia riskejä ja heillä on erilaisia tarpeita, jotta he voivat kokea olevansa henkisesti ja fyysisesti turvassa. Ihmisten turvallisuuden varmistaminen jakautuu kolmeen alueeseen: 1) annettavan avun kuten tilojen ja tarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen 2) lastensuojelu, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan estäminen ja siihen vastaaminen sekä ihmiskaupan uhrien ja selviytyjien suojelu 3) sisäiset järjestelyt joilla turvataan annetun avun turvallisuus, kuten sitoumukset, ohjeet, perehdytys ja toimintatavat.

Suoja_Suojelu_ja_yhdenvertaisuus.pdf

Yhteisöresilienssin vahvistamiseen tarvitaan

• Luottamukseen ja sosiaaliseen pääomaan panostaminen
• Yksilöiden mahdollisuutta osallistumiseen ja osallisuuteen. 
• Varautumissuunnitelmat eivät yksin riitä yhteisöjen resilienssin vahvistamiseen, vaan tarvitaan juurisyihin vaikuttamista. 
• Yleinen yhteiskunnallinen tilanne - mahdollisimman vähäinen eriarvoisuus, hyvä koulutustaso, perusturva ja palvelut, luottamus viranomaisiin, demokratia ja vaikutusmahdollisuudet - pitävät yllä hyvää yhteisön resilienssiä.
• Medianlukutaitoa & mediakriittisyys, informaatiovaikuttamisen tunnistaminen tulevat olemaan tulevaisuudessa tärkeitä taitoja. 
• Arjen turvallisuuteen liittyvät koulutukset (ensiapu, 72 h, tapaturmien ehkäisy) tukevat. Lisätietoa: Kansalaisen varautumisopas.
• Omatoiminen varautuminen, kotivara ja turvallisuustaidot ovat yhä tärkeässä roolissa.

SPR:n yhteisöjen resilienssiä vahvistavia toimintoja ovat mm.:

Ystävätoiminnassa on mietitty jo pitkään sitä, miten ystävävapaaehtoiset voivat olla mukana myös valmiustoiminnassa. Ystävätoiminnan sivuilta löytyy materiaaleja ja malleja. Myös ruoka-aputoimintaan on mietitty toimintamalleja, miten toimia äkillisissä tilanteissa, joissa tarvitaan ruokaa tai materiaalista apua nopeasti.

Psykososiaalinen eli henkinen tuki kuuluu mukaan kaikkeen SPR:n toimintaan. Se on olennainen osa kokonaisvalmiutta.  Yhteiskunnassamme mietitään yhä enemmän sitä, miten tuemme ja edistämme kaikkien mielenterveyttä. Sanonta kuuluu, että meillä ei ole mitään terveyttä ilman mielenterveyttä. Mielenterveys ei tarkoita vain mielenterveyden ongelmien tai häiriöiden puuttumista, vaan mieleterveys on voimavara, jota tulee vaalia ja jota voidaan vahvistaa. Mielenterveystaidot ovat yksi tapa edistää terveyttä ja hyvinvointia. 

Kun kohtaamme jotain järkyttävää, tarvitsemme psykososiaalista tukea ja apua, jota SPR:n koulutetut vapaaehtoiset voivat antaa. Tämän lisäksi mielenterveyden voimavarojen tukemiseen ja vahvistamiseen kannattaa kiinnittää huomiota kaikessa SPR:n toiminnassa.

Jos haluat tietää lisää Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun psykososiaalisesta tuesta, käy tutustumassa alla oleviin sivustoihin.

Kansainvälisen federaation, eli liiton (IFRC) psykososiaalisen tuen keskuksen sivut löytyvät https://pscentre.org 

Kansainvälisen komitean (ICRC) sivut löytyvät https://www.icrc.org/en/what-we-do/health/mental-health Sivuilla kerrotaan psykososiaalisen tuen merkityksistä aseellisten konfliktien alueilla ja sotaa pakeneville ihmisille. 

Nuorten Turvatalot on monipuolinen konsepti, joka tukee nuoria sekä fyysisissä Turvataloissa viidellä paikkakunnalla sekä verkossa. Turvatalojen toimintaan voi osallistua myös vapaaehtoisena. Nuorten Turvatalot ja nettiauttaminen tukevat nuoria vuorokauden ympäri. Nuori saa tukea ja apua ammattilaisilta ja vapaaehtoisilta. Sen lisäksi nuori saa välineitä itsenäistymiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. 

Nuorten turvataloja on Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Nuorten Turvatalojen nettisivut löytyvät täältä.

Nuorten turvatalossa kuunnellaan ja etsitään ratkaisuja, kun asiat menevät solmuun kotona tai muualla. Turvatalosta voi kysyä mistä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvästä asiasta – yhtä lailla arkisesta huolesta kuin elämän kriisistä. 

Jokaisella on oikeus turvallisiin ihmisiin. Turvatalot toimivat nuoren ja tämän perheen omista lähtökohdista käsin. Meihin voi ottaa yhteyttä verkon kautta, soittamalla milloin tahansa tai tulla suoraan käymään Nuorten turvatalolla.

Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat verkossa tukea ja neuvoa asuinpaikasta riippumatta. Keskusteluavun teemoista, vertaistoiminnasta ja muista tukimuodoista voit lukea lisää täältä. 

Nälkäpäiväkeräys on hyvä esimerkki SPR:n toiminnasta, jossa yhdistyy viestinnällinen kampanja, piirien ja osastojen aktiivinen toiminta, kerääjien rekrytointi sekä hätäavun keräys. 

Nälkäpäivä on keräys, joka järjestetään joka vuosi syyskuussa, jotta Punainen Risti voisi huolehtia mahdollisimman monesta kriisin keskelle joutuneesta missä päin maailmaa tahansa tai täällä Suomessa. Samalla osastot, piirit ja keskustoimisto harjoittelevat yhteistoimintaa joka vuosi. Tämä on valmiuden kannalta erittäin tärkeää. Samalla SPR voi kertoa toiminnastaan sekä omien kanaviensa, median ja yksittäisten ihmisten välityksellä toiminnastaan. Nälkäpäiväkeräys on selkeästi osa SPR:n kokonaisvalmiutta. 

Voit lukea täältä lisää Nälkäpäivästä, sen tavoitteista, toteutuksesta ja historiasta.

Maailman terveysjärjestö (WHO) seuraa maailmanlaajuisesti mahdollisia terveysuhkia ja varoittaa niistä aika ajoin. Korona-pandemia (viralliselta nimeltään Covid-19) teki valitettavan todeksi, että maailmanlaajuinen pandemia on mahdollinen. (EU:n sivut, joilta pääsee myös WHO:n sivuille)

Kuitenkin suurimmat terveysriskit ovat yleensä paikallisia epidemioita tai esimerkiksi ruokamyrkytyksiä tai paikallisen vesijohtoveden likaantumista. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että SPR:n paikallisosasto voi olla mukana ohjeistamssa, opastamassa puhtaan veden jakelussa tai tarvittaessa viemässä puhdasta vettä esimerkiksi liikuntarajoitteisille.

Pandemian yhteydessä SPR:n vapaaehtoiset antoivat esimerksi asiointi- ja ruoka-apua sekä olivat tukena korona-rokotuksissa avustajina. Täältä löydät lisätietoa siitä, mitä teimme koronan aikana.

Järjestöt olivat tärkeässä roolissa pandemian aikana muun muassa asiointiavun antamisessa, asiakkaidensa tukemisessa ja uusien digitaalisten tukimallien kehittämisessä. Järjestöt jakoivat myös informaatiota korona-viruksesta sellaisille asiakkailleen tuettaville ja autettaville, jotka eivät olleet viranomaisviestinnän tavoitettavissa tai eivät jostain syystä seuranneet viranomaisten viestintää. Esimerkiksi ruoka-avussa pystyttiin jakamaan ajankohtaista viranomaistietoa. 

Terveysuhkiin varautuminen tulisi koskea kaikkia SPR:n vapaaehtoisia. Olisi hyvä, että vapaaehtoisia kannustettaisiin osallistumaan ensiapukursseille ja muille terveysuhkiin varautumiseen liittyviin koulutuksiin. Terveysuhkiin varautuminen tarkoittaa myös viestintää, johon löytyy hyviä vinkkejä tuolta edellä mainitulta RedNet sivustolta. 

Voisi olla hyvä miettiä paikallisten toimijoiden kanssa, voisiko terveysuhkiin varautumista tehdä yhdessä vaikka paikallisten viranomaisten kanssa. Järjestöt voisivat tässä olla aloitteen tekijöitä, vielä kun koronan opit ovat ehkä mielessä. Myös tapaturmien ehkäisyä voisi miettiä muiden toimijoiden kanssa esim. järjestämällä Turvatunteja.

Viestintä ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa SPR:n auttamisvalmiutta. Näitä taitoja tarvitaan myös koko ajan perustoiminnassakin. Viestimme koko ajan sekä auttaessamme että tehdessämme yhteistyötä. Verkostoituminen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat myös tärkeässä roolissa, etenkin kun puhumme kokonaisvalmiudesta.

On tärkeää tulla tutuksi sekä muiden järjestöjen että viranomaisten kanssa. On tärkeää olla mukana esimerkiksi paikallisissa yhteistoiminta- ja yhteistyöverkostoissa sekä kunnassa että hyvinvointialueilla. Tämä verkostotyö on samalla toimintamme viestintää muille toimijoille ja samalla olemme vuorovaikutuksessa heidän kanssaan ja tulemme tutuksi. Tämä helpottaa toimintaa mahdollisissa äkillisissä tilanteissa. Verkostoituminen on varautumista ja hyvin tärkeä osa kokonaisvalmiuttamme. 

SPR järjestää vapaaehtoisille viestintäkoulutusta. Koulutukset löytyvät OMA Punainen Rististä. Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja kannattaa opiskella ja kehittää jatkuvasti, koska ne ovat tärkeitä taitoja sekä perustoimintaan että varautumiseen.