Vanuton toiminpidesuositukset

På svenska nedan

Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisen nuoristoimikunnan toiveet ja toimenpidesuositukset SPR:n osastoille, piireille ja keskustoimistolle nuorten toimijuuden vahvistamiseksi järjestössämme. 

OSASTO

Nuorten mukaan pääsy järjestötoimintaan voi olla haastavaa monista syistä. Vaikka järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa, oppia uusia taitoja ja verkostoitua, monet nuoret kokevat kynnyksiä liittyä mukaan toimintaan. Tietämättömyys, toiminnan mukaan pääsemisen haasteet, ajankäyttö, sosiaalinen epävarmuus ja perinteiset toimintamallit voivat estää nuoria osallistumasta osaston toimintaan. Parhaimmillaan osaston tarjoama mahdollisuus toimia luottamustehtävässä voi olla nuorelle ainutlaatuinen ja arvokas kokemus, joka saa nuoren pysymään vapaaehtoisena vuosia. Osastolla on tärkeä rooli tämän toteuttamisessa.

Kannustamme pohtimaan osastoissa:

• Millainen suhtautuminen nuorten mukaan ottamisessa on?
• Millaisia kynnyksiä mukaan tulemisessa on? Näitä kannattaa listata ja miettiä keinoja, miten kynnykset saadaan pois.
• Noudatetaanko osastossa turvallisemman tilan periaatteita siten, että kaikki ymmärtävät niiden tärkeyden ja sitoutuvat periaatteisiin?

Nuoren osoittaessa kiinnostusta, siihen kannattaa suhtautua avoimesti.

On tärkeää ymmärtää, että jokainen ihminen tulee järjestöön eri ikäisinä, eri taustoilla, eri motiiveilla ja eri kiinnostuksen kohteilla.
Nuoria saa helpommin mukaan, kun osaston ihmiset kutsuvat nuoren henkilökohtaisesti mukaan työskentelyyn.
Ei oleteta, että nuori haluaa osallistua vain nuorten toimintaa tai olla toteuttamassa nuorille toimintaa.
Osaston vastuutehtävien avaaminen ja tehtäviin perehdytys madaltaa kynnystä ottaa vastuuta toiminnan järjestämisestä sekä siihen osallistumista.

Konkreettisia keinoja, joita voi hyödyntää osastossa nuorten mukaan saamiseksi:

• Hallituksen kokouksien avoimuuden lisääminen:
  • Kutsutaan hallituksen kokouksiin seuraamaan, millaista on olla hallituksessa.
  • Hallituksen kokouksien päätöksistä tiedottaminen on ajankohtaista ja monikanavaista - voisiko tässä hyödyntää sosiaalisen median sisältönä videoita, julkaisuja, oman viestiosuutta tai jotain muuta innovatiivista ideaa?
  • Jos nuri on jo toimintaryhmän jäsen, hän ei välttämättä tahdo olla hallituksessa.

• Nuoret haluavat saada vapaaehtoistyöstä myös itselleen jotain, esimerkiksi:
  • Elinikäisiä ystäviä ja erilaisia kohtaamisia.
  • Positiivista näkyvyyttä vapaaehtoistyöstä CV:ssä mm. töitä ja koulupaikkaa hakiessa.
  • Punaisen Ristin antamat valmiudet omaan elämään tai tulevaisuuden työelämää varten.
  • Mahdollisuus vapaaehtoistyön opinnollistamiseen opintopisteiden ja oman osaamisen tunnistamisen kautta.

• Viestinnästä tulee tehdä houkuttelevaa ja nuoria saavuttavaa:
  • Käytetään OMA:a aktiivisesti ja viestitään, millaista toimintaa osastossa on.
  • Luodaan uusille vapaaehtoisille valmiita viestipohjia, jotka kannustavat nuoria rohkaistumaan ja tulemaan mukaan toimintaryhmiin.
  • Käytettävä kieli on ymmärrettävää. Ei lyhenteitä, jotka eivät aukea uusille vapaaehtoisille.
    
    
• Saavutettavat kokoukset:
  • Mahdollistetaan hybridi- ja etäosallistuminen kokouksiin. Tällä huolehditaan, että opiskeluiden perässä paikkakuntaa vaihtavat vapaaehtoiset pysyvät mukana vapaaehtoistoiminnassa.
  • Avoin keskustelu kokousajoista.Yhteiset pelisäännöt siihen, miten kokouksen ajankohdasta, paikasta tai muutoksista viestitään ja sovitaan yhdessä.
  • Kokouksissa kannustetaan käymään avointa keskustelua "itsestään selvistä" asioista, sillä ne eivät kaikille ole itsestään selviä.
    
    
• Uuteen toimintaan ja toimintaympäristöön on haastavaa tulla, varsinkin silloinkin, kun toimintaryhmä on jo hioutunut tiiviiksi porukaksi.
  • Osastossa nuorille nimetty turvallinen vapaaehtoinen, joka haluaa kulkea nuoren kanssa vapaaehtoisen polun alkutaipaletta.​
    
    
• Käydään keskustelua toiminnan motivaatiosta, sen löytämisestä sekä lisäämisestä osana vapaaehtoisen polun tukemista:
  • Aikuisen antama tuki ja mentorointi nuorille - millaiset keinot motivoivat jatkamaan vapaaehtoisena järjestössä.
  • Nuoren motivointi - mitkä tekijät lisäävät motivaatiota, onnistumisia ja hyvinvointia järjestön vapaaehtoisena?

PIIRI

Piirit ovat tärkeässä roolissa nuorten mukaan pääsyn tukemisessa paikallisosastoissa. Monet nuoret kaipaavat matalan kynnyksen tapoja osallistua, mutta ilman oikeanlaista tukea ja näkyvyyttä he eivät löydä järjestön toimintaan mukaan. Ilman piirin tukea osastojen voi olla hankala kasvattaa omaa kykyä ja tietoa siitä, millaisia muutoksia täytyy tapahtua nuorten vapaaehtoisten mukaan saamiseksi. Piirit voivat auttaa osastoja muun muassa viestinnän, koulutuksen, mentoroinnin ja joustavien osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä. Lisäksi taloudellinen ja työntekijän tuki sekä nuorten äänen vahvistaminen päätöksenteossa madaltaa kynnystä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Mitä nuoret voivat saada Punaiselta Ristiltä?

• Opintopisteet vapaaehtoistyöstä sekä hallitustyöskentelystä.
  • Opintopisteiden jakamisessa huomioitava hallitustyöskentelyn pituus, määrä sekä opintopisteiden laajuus.
  • Suunnittelussa voitaisiin tehdä yhteistyötä piirien ja keskustoimiston välillä, jotta toiminnasta saadaan yhdenmukaisempaa ja helpompaa opintopisteiden myöntäjälle.
    
    
• Punaisen Ristin tarjoamat mahdollisuudet CV:n täyttämisellä vapaaehtoistoiminnan ja kaiken muun toiminnan avulla.
  • Miten huolehditaan siitä, että nuorten osaaminen tunnistetaan ja sille annetaan arvo?
    
    
• Tulevaisuuden taidot osana nuoren kehittymistä:
  • Auttaa nuorta kehittämään itseään.
  • Tuodaan selkeästi esille, että Punainen Risti toimii tulevaisuuden valmentajana.

Viestintä:

• Viestinnän tulee olla houkuttelevaa ulospäin.
  • Miten nuoret vapaaehtoiset ja nuorten toteuttamaa toiminta näkyvät viestittävissä sisällöissä.
    
    
• Piirit yhteistyössä osastojen kanssa voisi suunnitella OMA:an valmiita viestipohjia.

Osastoille tukea ottaa nuoria vastaan:

• Nuorten oma vapaaehtoisten polku selkeämmäksi osastotasoilla:
  • Miten pidetään huolta siitä, että polku on toteutettavissa kaikissa piirin alueen osastoissa, riippumatta osaston koosta tai vapaaehtoisten määrästä.​​​​​​​
    
    
• Varmistetaan, että osastoilla kykyä, tietoa ja taitoa ohjata nuoria vapaaehtoisia erilaisiin olemassa oleviin toimintoihin.
  • Miten jaetaan hyväksi todettuja käytäntöjä, miten huomioidaan nuorten antama palaute kehittämistyössä?​​​​​​​
    
    
• Kerrotaan, millaisia vastuutehtäviä on, millaisia valmiuksia siihen tarvitaan ja mistä saa tukea.
  • Koulutetaan uusia vastuuvapaaehtoisia ja mahdollistetaan vastuuvapaaehtoisten vertaistuki.

Piirin hallitus:

• Kiillotetaan kuva piirin hallituksen työskentelystä houkuttelevaksi sekä turvalliseksi paikaksi:
  • Jos nuori osoittaa kiinnostusta hallitustyöskentelyyn, suhtaudutaan siihen avoimesti ja kannustavasti.​​​​​​​
    
    
• Mahdollistetaan avoimet kokoukset, jotta kynnys piirin hallitukseen pienenee:
  • Hybridi/etäosallistuminen.
  • Avoin keskustelu kokousajoista ja paikoista. Huomioitava kokouspaikkojen saavutettavuus.
    
    
• Turvallisten aikuisten läsnäolo ja näkyvyys
  • Piirin hallitukseen nimettäisiin alle 29-vuotiaalle mentori, joka toimii nuoren tukena ja turvallisena henkilönä
  • Piireille nimettäisiin häirintäyhdyshenkilöt/turvalliset aikuiset, joihin olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.

 

KESKUSTOIMISTO

Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto tukee järjestön toimintaa valtakunnallisesti ja varmistaa, että myös nuorilla on matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Keskustoimisto kehittää koulutuksia ja strategioita, joiden avulla paikallisosastot ja piirit voivat tarjota nuorille mielekkäitä ja saavutettavia tapoja tulla mukaan toimintaan. Keskustoimiston ylläpitämien työntekijäresurssien tulee myös heijastua nuorten vapaaehtoisten tukemiseen sekä valtakunnallisesti kattavan, kaikkia tasoja koskevan nuorten vastaanottokyvyn lisäämiseen.

Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan ajatuksia keskustoimistolle:

Opintopisteet

• Opintopisteet hallitustyöskentelystä (huomioiden hallitustyöskentelyn pituus, määrä, opintopisteiden laajuus)
• Oppimateriaal-sivuston kehittäminen vastaamaan laajaa oppilaitoksien kohdeyleisöä
• Vastuu vapaaehtoistyön opinnallistamisesta oppilaitoksille PR kautta
• Valmiit opintopistepohjat käytettäväksi
  • Voisiko oppimateriaalipankkiin saada opintopistepohjia, joita voi koulu omatoimisesti käyttää?

Toimintatapauudistus

• Miten uudistus tukee nuorten toimijuutta tai alle 29-vuotiaiden pääsyä luottamustehtäviin eri tasoilla?
• Hallintorakenteen selkeyttäminen vapaaehtoisille
• Yleiskokouksen tarjoaman näkyvyyden hyödyntäminen - voisiko yleiskokous pop-up hengessä avata ja nostaa esille järjestön sisäisiä vaikuttamisen paikkoja, tapoja sekä esim. luottamustehtäviä nuorille ymmärrettävästi, avoimesti ja inspiroivasti?

Viestintä

• Viestinnässä näkyisi rohkeus nostaa esille nuorille tärkeitä asioita
• Viestinnän kasvoina nuorempia vapaaehtoisia, jotka ovat mukana toiminnassa aktiivisesti eri tavoilla
• Nuorille saavutettavaa ja helposti saatavaa viestintää
• Nuorten elämän ymmärtäminen, jotta viestintä olisi oikeanaikaista
• Sen ymmärtäminen, että nuoret tulevat järjestöön eri ikäisinä, eri taustoista, eri motiiveilla, eri kiinnostuksen kohteista

Vapaaehtoisen polku

• Nuorten oma vapaaehtoisten polku näkyvämmäksi ja työkaluksi piireihin sekä osastoihin.
• Nuorien vastuutehtävien avaaminen ja koulutus
  • Kick-off tapahtumat nuorille

Mentorointi

• Mentori-toiminnan laajentaminen valtakunnallisemmaksi
  • Mallintaminen/koulutukset
  • Mentoroinnin mainostaminen oikeissa tilanteissa, esim. nuorten oman vaikuttajaverkoston kautta

 

Den nationella ungdomskommitténs åtgärdsrekommendationer

Önskemålen och åtgärdsrekommendationerna från Finlands Röda Kors nationella ungdomskommitté (på finska) till FRK:s avdelningar, distrikt och centralbyrå för att stärka ungdomarnas engagemang i vår organisation. 

 

AVDELNING

Det kan av många olika skäl vara en utmaning för unga att komma med i organisationsverksamhet. Även om organisationerna erbjuder de unga möjligheter att påverka, lära sig nya färdigheter och bygga nätverk, upplever många unga att tröskeln för att gå med är hög. Bristande kunskap, svårigheter med att komma med i verksamheten, tidsanvändning, social otrygghet och traditionella verksamhetsmodeller kan hindra unga från att delta i avdelningens verksamhet. I bästa fall kan den möjlighet som avdelningen erbjuder den unga att tjänstgöra i en förtroendeposition vara en unik och värdefull erfarenhet för hen som får hen att fortsätta som frivillig i många år framöver. Avdelningen har en viktig roll för att detta ska ske.

Vi uppmuntrar avdelningarna att fundera över följande:

• Vilken inställning har avdelningen till att involvera ungdomar?
• Vilka hinder finns för att de unga ska engagera sig? Det är bra att göra upp en lista över hindren och fundera på hur man kan undanröja dem.
• Följer avdelningen principerna för tryggare rum på ett sådant sätt att alla förstår vikten av dem och förbinder sig till dem?

När en ung person visar intresse är det värt att ha en öppen inställning till det

Det är viktigt att förstå att varje person i varierande ålder som kommer till organisationen gör det med olika bakgrund, motiv och intressen. Det är lättare att få unga att engagera sig när de aktiva på avdelningen personligen bjuder in dem att delta i arbetet.

Man ska inte förutsätta att den unga enbart vill delta i verksamhet för unga eller vara med och ordna verksamhet för unga.

Genom att förklara avdelningens ansvarsområden och göra den unga förtrogen med arbetsuppgifterna sänks tröskeln för hen att ta ansvar för att organisera och delta i verksamheten.

Konkreta sätt som avdelningen kan använda för att involvera unga:

- Öka insynen i styrelsens möten:

• De unga bjuds in till styrelsens möten för att se hur det är att sitta i styrelsen.
• Informeringen om beslut som fattats vid styrelsens möten är aktuell och sker i flera kanaler – skulle man här kunna använda sig av videor eller inlägg på sociala medier, meddelandefunktionen i OMA eller någon annan innovativ idé?
• Om den unga redan är medlem i en verksamhetsgrupp, kanske hen inte nödvändigtvis vill sitta med i styrelsen.

- De unga vill också få ut något av frivilligarbetet för egen del, till exempel:

• Livslånga vänner och olika typer av möten.
• Positiv synlighet för frivilligarbetet på cv:t till exempel när man söker jobb och studieplats.
• Färdigheter för livet och kommande arbetsliv som man fått tack vare Röda Korset.
• Möjlighet att tillgodoräkna sig frivilligarbetet i form av studiepoäng och erkännande av ens kompetens.

- Kommunikationen ska göras attraktiv och nå ut till unga människor.

• OMA används aktivt och man kommunicerar om hurdan verksamhet som bedrivs på avdelningen.
• Man skapar färdiga meddelandemallar för nya frivilliga som uppmuntrar unga att ta mod till sig och komma med i verksamhetsgrupper.
• Språket som används är förståeligt. Inga förkortningar som inte kan förstås av nya frivilliga.

- Tillgängliga möten:

• Man möjliggör hybrid- och distansdeltagande i möten. Genom det säkerställer man att frivilliga som flyttar på grund av studier hålls kvar i frivilligverksamheten.
• Öppen diskussion om mötestider. Gemensamma spelregler för hur man kommunicerar och tillsammans kommer överens om tid och plats för eller ändringar i möten.
• På mötena uppmuntrar man till öppen diskussion om "självklara" frågor, eftersom de inte är självklara för alla.

- Det kan vara en utmaning att komma med i ny verksamhet och en ny verksamhetsmiljö, särskilt om verksamhetsgruppen redan är väl sammansvetsad:

• På avdelningen utses en trygg frivillig för den unga som vill stödja hen under hens första tid som frivillig.

- Man diskuterar vad som motiverar den unga i hens arbete samt hur hen hittar och ökar sin motivation som en del av att stödja den frivilligas väg:

• Stöd och mentorskap från en vuxen till den unga – vad motiverar hen att fortsätta arbeta som frivillig i organisationen?
• Motivera den unga – vilka faktorer bidrar till motivation, framgång och välbefinnande som frivillig i organisationen?

 

DISTRIKT

Distrikten har en viktig roll när det gäller att hjälpa unga att gå med i lokala avdelningar. Många unga letar efter sätt att delta med låg tröskel, men utan rätt stöd och synlighet hittar de inte vägen till organisationens verksamhet. Utan stöd från distriktet kan det vara svårt för avdelningarna att öka sin förmåga och sina kunskaper om hurdana förändringar som måste ske för att få med unga frivilliga. Distrikten kan hjälpa avdelningarna att utveckla bland annat kommunikationen, utbildningen, mentorskapet och flexibla möjligheter att delta. Dessutom sänker ekonomiskt stöd och stöd till de anställda samt stärkande av de ungas röst i beslutsfattandet tröskeln för att gå med i frivilligverksamheten.

Vad kan de unga få från Röda Korset?

- Studiepoäng för frivilligarbete och styrelsearbete:

• Vid fördelningen av studiepoäng beaktas styrelsearbetets längd och mängd samt studiepoängens omfattning.
• Planeringen kunde göras i samarbete mellan distrikten och centralbyrån för att göra verksamheten mer enhetlig och enklare för den som beviljar studiepoäng.

- Möjligheter som Röda Korset erbjuder att fylla på cv:t med frivilligverksamhet och övrig verksamhet:

• Hur säkerställer man att de ungas färdigheter erkänns och värdesätts?

- Framtidskompetens som en del av den ungas utveckling:

• Hjälpa den unga att utveckla sig själv.
• Göra det tydligt att Röda Korset är en framtidscoach.

Kommunikation:

- Kommunikationen ska vara attraktiv utåt sett.

• Hur återspeglas de unga frivilliga och den verksamhet som de genomför i de innehåll som kommuniceras?

- Distrikten skulle i samarbete med avdelningarna kunna utforma färdiga meddelandemallar i OMA.

Stöd till avdelningarna för att ta emot unga:

- Man gör den ungas väg som frivillig tydligare på avdelningsnivå:

• Hur säkerställer man att vägen är genomförbar på alla avdelningar i distriktet, oavsett avdelningens storlek eller antalet frivilliga?

- Man säkerställer att avdelningarna har kapacitet, kunskap och färdigheter för att vägleda unga frivilliga i olika befintliga aktiviteter.

• Hur delar man med sig av bästa praxis, hur tar man hänsyn till feedback från unga i utvecklingsarbetet?

- Man berättar vilka ansvarsuppgifter som finns, vilka färdigheter som behövs för dem och var man kan få stöd.

• Man utbildar nya ansvariga frivilliga och möjliggör kamratstöd för dem.

Distriktets styrelse:

- Man förmedlar en bild av arbetet i distriktets styrelse som attraktivt och en trygg plats:

• Om en ung person visar intresse för styrelsearbetet förhåller man sig öppet och uppmuntrande till det.

- Man möjliggör öppna möten för att sänka tröskeln till distriktets styrelse:

• Hybrid-/distansdeltagande
• Öppen diskussion om mötestider och -platser. Man ägnar uppmärksamhet åt tillgängligheten till mötesplatserna.

- Närvarande och synliga trygga vuxna:

• För unga under 29 år utses en mentor i distriktets styrelse för att fungera som ett stöd och en trygg person för den unga.
• I distrikten utses kontaktpersoner för trakasserier eller trygga vuxna som man kan kontakta med låg tröskel.
   

CENTRALBYRÅN

Finlands Röda Kors centralbyrå stöder organisationens verksamhet i hela landet och ser till att även unga har möjligheter med låg tröskel att delta i frivilligverksamhet. Centralbyrån utvecklar utbildningar och strategier för att lokalavdelningarna och distrikten ska kunna erbjuda unga meningsfulla och tillgängliga sätt att komma med i verksamheten. De anställda resurserna som upprätthålls av centralbyrån ska också återspeglas i stödet till unga frivilliga och i att öka den nationella kapaciteten att ta emot unga på alla nivåer.

Den nationella ungdomskommitténs tankar till centralbyrån:

Studiepoäng

- studiepoäng för styrelsearbete (med hänsyn till arbetets längd och mängd samt studiepoängens omfattning)

- utveckling av en webbplats för läromedel som tillgodoser behoven hos den breda målgruppen av läroanstalter

- ansvar för att möjliggöra omvandling av frivilligarbete till studiepoäng vid läroanstalterna genom PR

- färdiga mallar för studiepoäng

• Kunde läromedelsbanken innehålla mallar för studiepoäng som skolorna kunde använda på egen hand?

Reform av verksamhetssätten

- Hur stöder reformen de ungas aktivitet eller tillgången till förtroendeuppdrag på olika nivåer för personer under 29 år?

- Förtydligande av förvaltningsstrukturen för de frivilliga.

- Utnyttjande av den synlighet som ordinarie stämman ger – kunde en ordinarie stämma i pop up-format beskriva och synliggöra de interna platserna och sätten för påverkan inom organisationen samt till exempel förtroendeuppdragen för unga på ett begripligt, öppet och inspirerande sätt

Kommunikation

- Kommunikationen skulle visa på mod att ta upp frågor som är viktiga för unga.

- Yngre frivilliga, som deltar aktivt i verksamheten på olika sätt, skulle fungera som kommunikationens ansikte utåt.

- Kommunikationen ska vara lättillgänglig för unga.

- Man behöver förstå de ungas liv för att kunna kommunicera i rättan tid.

- Det är viktigt att inse att unga i varierande ålder kommer till organisationen från olika bakgrunder, med olika motiv och med olika intressen.

Den frivilligas väg

- De ungas väg som frivilliga ska göras mer synlig och till ett verktyg för distrikten och avdelningarna.

- De unga ska få introduktion till och utbildning i olika ansvarsuppgifter.

• Kickoff-evenemang för unga.

Mentorskap

- Mentorverksamheten bör utvidgas till att bli mer landsomfattande.

• Modellering/utbildning
• Mentorskapet bör marknadsföras i rätt situationer, till exempel via den ungas eget nätverk av påverkare.